Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1990
Toimitus on saanut palautetta. Mikropalstan toimittajalta on tiedusteltu, onko lehdessä julkaistuja atk-juttuja koottu kirjaksi ja ellei ole, tullaanko sellainen kirja kenties julkaisemaan.
Ei ole julkaistu, eikä näillä näkymin julkaistanekaan. Nopeasti vanhenevaa atk-kirjallisuutta on muutenkin riittämiin.
Esimerkiksi Maatalouskeskusten Liiton vastailmestynyt, lokakuun numerossa esittelemämme Viljelijän atk-opas on helppolukuinen sekä varsin vähävirheinen perustietopaketti sekä mikron ja ohjelmien hankintaa suunnittelevalle että sen käyttöä jo harjoittelevalle.
Toinen hyödyllinen käsikirja vasta-alkajalle on WSOY:n Ensimmäinen PC-kirja, jonka esittely löytyy tämän lehden numerosta 6/90.
Jokaisen tietokonetta tarvitsevan kannattaa hankkia itselleen nämä perusteokset. Siksi Mikropalstalla ei enää käsitellä niitä alan perusasioita, jotka löytyvät helpoimmin mainituista kahdesta käsikirjasta. Keskitymme tästä lähin maatila-atk:n erityisongelmiin ja niihin DOS-maailman ihmeellisyyksiin, joihin pc-käyttäjät eivät ole löytäneet apua alan kirjallisuudesta.
Pallo on nyt Mikropalstan lukijoilla. Kirjoittakaa tai soittakaa toimitukseen ja kertokaa, mistä juuri te tällä hetkellä kaipaisitte lisätietoja! Samantapaiset pulmat kun saattavat askarruttaa muitakin lehtemme lukijoita.
Mikropalstan toimittaja vastaa yleisluonteisiin kysymyksiin lehdessä ja erityisongelmiin tarvittaessa henkilökohtaisesti. Laajasta shareware- eli julkisohjelmakirjastosta saattaa löytyä helpot ja halvat ratkaisut moniin ongelmiin. Erityisen mielenkiintoisen kysymyksen esittäjälle saatan pyynnöstä jopa lähettää julkisohjelmia veloittamalla niistä ainoastaan tyhjän levyn hinnan ja postituskulut.
Mikrojen käyttöjärjestelmäoppaat ovat yleensä laajoja ja monipuolisia tietopaketteja. Kaikkien DOS-komentojen toiminta ja käyttötapa (syntaksi) on selostettu laajasti ja monipuolisesti — mutta siten, että käyttäjät eivät välttämättä oivalla, mitä käytännön hyötyä niiden osaamisesta heille olisi.
Jopa vuosia mikrolla työskennelleet henkilöt saattavat tuntea laitteessaan olevista yli 50:stä DOS-käskystä ja -apuohjelmasta ainoastaan seitsemän: CHDIR (CD), COPY, DEL, DIR, FORMAT, PRINT ja TYPE.
Ei siis ihme, jos mikrotietokone tuntuu hankalalta käyttää. Miten voi nopeasti löytää tietyn asian sisältävän tiedoston levyltä tietämättä sen nimeä, ellei tunne FIND-komentoa? Tai miten pystyy tulostamaan alihakemistojen tiedostot aika- tai aakkosjärjestyksessä, ellei osaa käyttää SORT-apuohjelmaa?
Usein pelätään tietokoneen jotenkin vikaantuneen, kun peliohjelmasta poistuminen jättää näytön täyteen sekavia merkkejä. Näyttö kuitenkin palautuu normaalitilaan ilman Ctrl-Alt-Del-uudelleenkäynnistystäkin mm. DOS-käsikirjoista löytyvällä MODE 80 -komennolla.
Yhä löytyy käyttäjiä, jotka kuvittelevat kirjoittimessa olevan vikaa, kun virheellisesti asennettu sovellusohjelma tulostaa ][-, ¦\- ja }{-merkkejä Å:n, Ä:n ja Ö:n sijasta. Yksinkertaisin kirjoitintesti "ääkkösten" toimivuuden varmistamiseksi tehdään kirjoittamalla käyttöjärjestelmäkehotteen jälkeen COPY CON PRN [Enter], åäöÅÄÖ [Enter] ja lopuksi Ctrl-Z. Jokainen IBM-yhteensopiva kirjoitin tulostaa tällöin paperille merkit "åäöÅÄÖ".
Puoli vuotta tietokonetta työssään käyttänyt diplomi-insinööri oli kiusaantunut Sharp-mikronsa tavasta kirjoittaa kenoviiva (\) Ö-kirjainnäppäimellä, eikä ollut osannut käyttää laitteensa KEYB-näppäimistönmäärittelyohjelmaa "vian" korjaamiseksi! Hän ei tuntenut myöskään REN, SET ja SYS-käskyjä eikä aikonut niitä opetellakaan, koska oli vahingossa tuhonnut kiintolevyllisen tietoja kokeillessaan vaarattoman tuntuista DOS-komentoa RECOVER...
Viime talvena järjestetty maatilatalouden tietokoneohjelmien suunnittelukilpailu osoitti, että alalla on jo atk-ammattilaisia sekä pitkälle kehittyneitä harrastajia, joille ohjelmointikaan ei ole vierasta. Palkituista töistä osa oli valmiita tuotteita eli itsenäisiä ohjelmia käyttäjäliityntöineen kaikkineen. Enemmistö osallistujista oli kuitenkin rakentanut kilpailutyönsä jonkin tietokanta- tai taulukkolaskentaohjelman pohjalle siten, että "ohjelman" käyttö edellyttää esimerkiksi Multiplan-ohjelman ostamista ja sen perusteiden hallintaa.
Ohjelmointi sinänsä toki kiinnostaa vain harvoja. Se on kuitenkin eräs vaihtoehto henkilölle, joka ei halua ostaa valmista ohjelmaa kaupasta, tai ei löydä markkinoilta tarkoitukseensa sopivaa.
Useimmat maatalous- ja muussa yritystoiminnassa tarvittavat sovellukset voidaan rakentaa helpommin ja monipuolisemmiksi kuin basic- tai pascal-kielillä käyttämällä apuvälineenä hyvää monitoimiohjelmaa, kuten First Choice, Lotus 1-2-3, Symphony tai Works.
Mutta miten käyttäjäin itse kenties hyvinkin valmiiksi kehittämistä sovelluksista saisi tietoa muille samantapaisen ohjelman tarvitsijoille? Kirjoittamalla Mikropalstalle ja kertomalla laatimastanne tuotteesta liittäen mukaan myös levykkeen.
Varmasti on satoja mikron käyttäjiä, jotka tietäisivät kyllä täsmälleen, mihin tarkoitukseen ja millä lailla toimivan ohjelman he tarvitsisivat, mutta eivät ehdi tai osaa itse sellaista laatia. Kirjanpito-ohjelmia lukuun ottamatta kaupan olevien maatilasovellusten määrä on toistaiseksi vähäinen.
Kummassakin tapauksessa kannattaa soittaa tai kirjoittaa Mikropalstalle. Kertomalla, millaiseen käyttöön ohjelmaa etsitte, saatamme pystyä välittämään tiedoksenne sellaisen viljelijän osoitteen, joka on jo laatinut vastaavanlaisen sovelluksen.
Ellei tiedossamme ole haluamaanne valmista ohjelmaa, mutta uskomme kuvailemallenne tuotteelle löytyvän kenties muitakin tarvitsijoita, saatamme innostua laatimaan toivomustenne mukaisen tuotteen sovelluskehittimellä. Ohjelmaidean ja -kuvauksen antaja saisi veloituksetta prototyypin kokeiltavakseen kuullaksemme, vastasiko se toiveita. Testauksen jälkeen voisimme tiedottaa Mikropalstalla sen saatavuudesta sharewarena eli ilmaiseksi kokeiltavaksi muillekin tarvitseville.
Ehdotukset ja ideat osoitteella:
Käytännön Maamies / Mikropalsta
PL 100241 HELSINKI
Tietotila Oy:n pääsivulle