Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1991
Eräs hyödyllisimmistä tietokoneen käyttösovelluksista maaseudun asukkaalle on pankkiyhteysohjelma. Mahdollisuus maksaa laskunsa vasta eräpäivänä ja saada samalla ajanmukaiset tilitiedot kotoa poistumatta säästää vuoden mittaan melkoisesti palvelumaksuja, aikaa ja bensiiniä.
Pankkiyhteysohjelmia on kahta tyyppiä. Kömpelömmissä otetaan ensin tietokoneen modeemilla puhelinyhteys pankkiin, näppäillään maksettavien laskujen ja tilisiirtojen tiedot sekä vastaanotetaan tiliotteet ja kuitit koko ajan puhelinlaskua kasvattaen. Toisen sukupolven pankkiohjelmilla tiedot talletetaan ensin oman mikron maksatusluetteloon ja otetaan vasta sitten yhteys pankkiin kaikkien tilipalvelutehtävien siirtämiseksi ja tiliotteiden vastaanottamiseksi kerralla.
SP-Maatilapankki-ohjelmisto, jonka SP-palvelu Oy ystävällisesti toimitti kokeiltavakseni, kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.
SP-Maatilapankki-ohjelmisto toimitetaan yhdellä 720 KB levykkeellä. Sen käyttämiseksi tarvitaan lisäksi SP-Mikropankki -ohjelmisto, joka puolestaan mahtuu kahdelle 720 KB tai yhdelle 1,44 MB korpulle.
SP-Maatilapankki-ohjelma on siis itse asiassa vain "kuori" (shell), jonka avulla samasta valikosta käytetään Säästöpankin yritysasiakkaidenkin käyttämiä Kassanhallinta- sekä Mikropankki-ohjelmistoja. Jälkimmäisestä on jo yli kahden vuoden käyttökokemukset.
Ohjelmat voidaan asentaa missä järjestyksessä tahansa. Maatilapankki asennetaan komennolla SIIRTO ja Mikropankki ASENNA-ohjelmalla.
Pelkkä Mikropankki-ohjelmisto ilman ulkomaanmaksut-, suoraveloitus- ja factoring-lisämoduuleja vie runsaat 1,2 megatavua levytilaa, Maatilapankin päävalikko aputiedostoineen tarvitsee vain 16 kiloa lisää.
Asennusohjelmissa on jätetty ottamatta huomioon mahdollisuus asentaa ohjelma korpulta B:-levyasemasta laitteissa, joissa A:-asemana on lerppuasema. Asentajan on siis osattava tilapäisesti vaihtaa levyasemien nimet käyttöjärjestelmän ASSIGN-ohjelmalla.
Viljelijän ei onneksi tarvitse itse opetella edes tämän vertaa DOS-komentoja, sillä Maatilapankki-ohjelmisto toimitetaan aina asiakkaan mikrotietokoneeseen valmiiksi asennettuna ja testattuna.
SP-Mikropankki on täydellinen, ennalta määriteltyyn säästöpankin maksupalvelun numeroon automaattisesti soittava yhteysohjelma. Se ei tarvitse avukseen tietoliikenneohjelmaa eikä TeleSampoa tms. pakettiverkkoja, vaan se soittaa suoraan pankkiin.
Sp-Maatilapankki käyttää tavanomaisten ns. asynkronisten modeemien kanssa siirtoprotokollana lähes standardin aseman saavuttanutta Kermitiä ja modeemin ohjaukseen Hayes-käskykantaa, jonka useimmat kotikäyttöön hankitut modeemitkin hallitsevat.
Yhteyskäytäntö-valinnat sallivat ns. korttimodeemin asentamisen myös COM3- tai COM4-liittimiin. Yhä useammassa mikrossahan ovat nykyisin jo ostettaessa sekä COM1- että COM2-portit käytössä – toinen hiirtä, toinen kirjoitinta varten. Liitettäessä laitteeseen korttimodeemi sen "osoitteeksi" on siksi asetettava COM3, jota vanhimmat tietoliikenne- ja pankkiyhteysohjelmat eivät osaa käyttää.
Mikropankin yhteysohjelma sallii modeemin asentaminen myös COM3- tai COM4-portteihin. Myös standardista poikkeava IRQ-osoite voidaan määritellä laitekokoonpanoa vastaavaksi.
Ensimmäisen yhteyden ottaminen uudella tietoliikenneohjelmalla voi silti olla tottuneellekin käyttäjälle konstikasta. Sen jälkeen, kun kaikki modeemin ja ohjelman asetukset on saatettu kohdalleen ja puhelinnumerot sekä tieto puhelinkeskuksen tyypistä (numerolevy- vai äänitaajuusvalinta) yms. on tallennettu yhteysohjelman muistiin, yhteyden saaminen pankkiin onnistuu keneltä tahansa.
Ensikertalaiselle Mikropankin asentajalle saattaa silti tulla uskonpuute, kun modeemi ei alakaan heti metelöidä siitä huolimatta, että sen kaiutin on muistettu ohjelmallisesti kytkeä päälle. Useimmista muista tietoliikenneohjelmista poiketen asetukset näet astuvat voimaan vasta, kun ohjelmasta on poistuttu ja se käynnistetään uudelleen!
Onneksi SP-Mikropankki toimitetaan aina asiakkaan mikrotietokoneeseen valmiiksi asennettuna ja kokeiltuna, joten kukaan käyttäjä ei joudu itse selvittelemään tämäntapaisia ongelmia. Pankin edustaja, joka asentaa ja testaa ohjelman, antaa samalla tarvittavan käyttöopastuksen.
Tämän vuoden keväällä jo viisi erimerkkistä maatilan kirjanpito-ohjelmaa ilmoitti yhteensopivuudestaan pankkien yhteysohjelmien kanssa. Yhteensopivuus tarkoittaa, että maksuaineistot tarvitsee näppäillä koneeseen vain kertaalleen – joko pankki- tai kirjanpito-ohjelmassa – minkä jälkeen tiedot siirtyvät eli päivittyvät myös toiseen ohjelmaan.
Kun kirjanpito-ohjelmat käsittelevät laskuja ns. ostoreskontrassa (kuten varsinaisissa yrityskirjanpito-ohjelmissa), tiedot maksettavista laskuista syötetään vain kirjanpito-ohjelmaan ja siirretään siitä pankkiyhteysohjelman maksatusluetteloon. Tällä tekniikalla toimivat ainakin Aktiivitieto, Maatalousneuvos ja Maatila-Mikko-tietojärjestelmä. Sen sijaan Tilituki- ja Varma-ohjelmien käyttö edellyttää laskujen syöttämistä ensin pankkiyhteysohjelmaan, minkä jälkeen tiedot voidaan siirtää siitä kirjanpitoon.
SP-Maatilapankin toiminnot ovat samat kuin yritystenkin käyttämässä SP-Mikropankissa. Ainoa ero on nelinumeroisen tilikoodin lisääminen. Tämän numerosarjan perusteella maatalouskirjanpito-ohjelma osaa siirtää summan oikealle tulo- tai menotilille. Käytettävissä ovat luonnollisesti myös koodit, joilla yksityistalouden menot saadaan jäämään maatalouskirjanpidon ulkopuolelle.
Tätä kirjoitettaessa rahan siirrot pankkitililtä toiselle ilman palvelumaksua ovat mahdollisia ainoastaan ns. suoraveloituksena sekä maksupalvelusiirtoina, joista ei anneta kuittia. Postipankissa ja KOP:ssa on myös mahdollista maksaa laskunsa ns. pankkipalveluautomaatilla, joka antaa tilisiirrosta tositteenkin ilman lisäveloitusta. SYP perii tästäkin toiminnasta 120 markan vuotuisen "itsepalvelumaksun".
Kaikilla muilla tavoilla rahan siirtäminen pankista toiseen maksaa 2 - 8 markkaa tilitapahtumalta.
Puhelinmaksun lisäksi pankit veloittavat myös päätepalvelusta. Suomen Kuluttajaliiton alkusyksystä pääkaupunkiseudulla tekemän selvityksen mukaan 60 laskun maksaminen pankkiyhteysohjelmalla itsepalveluna aiheuttaa KOP:ssa 113, PSP:ssä 116, SYP:ssä 120, STS-pankissa 146, SKOP:ssa 206 ja OKO:ssa 580 markan vuosikustannukset.
Tietotila Oy:n pääsivulle