(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1991

Valmisohjelmien vaihtoehdot

Tieto on yllättävä. Investoituaan ensin 6.000 – 10.000 markkaa laitteeseen, joka helpottaisi taloudenhoitoa ja pankkiasiointia, tarkentaisi viljely- ja ruokintasuunnitelmien tekoa sekä tehostaisi talouden suunnittelua, joka toinen viljelijä pitää mikroaan vain perheen nuorison peli- ja harrastusvälineenä?

Samat viljelijät tuskin ostaisivat uutta traktoria pitääkseen sitä käyttämättömänä tallissa tai vain antaakseen lasten ajella sillä ympäri pihaa.

Varsinkin vanhemmat viljelijät saattavat yhä kärsiä jonkinlaista rimakauhua laitteensa käyttöönotossa. Tietokoneeseen suhtaudutaan kauhunsekaisella kunnioituksella peläten, että se menee rikki, ellei osatakaan painaa juuri oikeaa näppäintä oikeassa paikassa.

Pelko on täysin turha. Jos ammattitaitoinen myyjä tai muuten mikrot tunteva henkilö on kytkenyt laitteen kaapelit oikein, asentanut tarvittavat ohjelmat kiintolevylle, laatinut kaikkien ohjelmien käynnistyskomennot sisältävän ns. päävalikon sekä testannut, että järjestelmä tuntee Ä- ja Ö-näppäimet ja osaa näyttää ruudulla sekä tulostaa paperille kyseiset kirjaimet, ongelmia tuskin ilmenee.

Ei tietokoneen käyttö ole yhtään traktorin ajoa vaikeampaa!

Windowsista harvoin hyötyä

Windowsiin kuuluu Terminal-tietoliikenne pankki- ym. modeemiyhteyksiä varten, pari erilaista laskinta, kouluikäisten rakastama piirtelyohjelma Paintbrush, vaatimaton osoitekortisto-ohjelma sekä kirjoitusohjelma, jota voi käyttää jopa kirjeiden laatimiseen niin kauan kun ei paremmista välineistä tiedä. Varsinaiseen työkäyttöön Windowsista ei ole, eihän sitä varsinaisten monitoimiohjelmien korvaajaksi liene tarkoitettukaan.

Monitoimiohjelmalla tarkoitetaan ohjelmistokokonaisuutta, jossa samaan pakettiin kuuluvat yleensä ainakin tekstinkäsittely, taulukkolaskenta sekä kortisto- eli tietokantaohjelma raportointiominaisuuksineen. Parhaisiin kuuluu usein myös grafiikkatulostus, tietoliikenne sekä välineet itse ohjelman sovittamiseen eli räätälöintiin.

First Choice -ohjelmaan sisältyy mm. päävalikko, johon voidaan ohjelman yhdeksän perusosan jatkeeksi sijoittaa viiden muun, käyttäjän muualta hankkiman ohjelman nimet kirjainkomennolla, Enter-näppäimellä tai hiirellä käynnistettäviksi. Monitoimiohjelman omistaja ei siis välttämättä tarvitse mitään muuta valikko-ohjelmaa, vaan voi asentaa esimerkiksi First Choicen valintaruudun ilmestymään automaattisesti esiin aina koneen käynnistyksen yhteydessä.

Hinta ei takaa laatua

Parhaat monitoimiohjelmat ovat kaikilta osiltaan käyttökelpoisia ja siten vähintään hintansa arvoisia. Kalliimmat ja vaikeammin opittavat Lotus-kloonit kuten Symphony ja Twin eivät ole ominaisuuksiltaan yhtä tasapainoisia. Ne perustuvat yhä Lotuksen valttiin eli taulukkolaskentaan. Niinpä niiden tekstinkäsittelyominaisuudet ovat vaatimattomat ja tietokantavalmiudet peräti surkeat: Taulukkolaskennan pohjalta ei näet mitenkään voi rakentaa kunnollista kortisto-ohjelmaa.

Monitoimiohjelmista suosituimmat, First Choice ja Works ovat taulukkolaskennan osalta lähes Lotus-yhteensopivia. Ensin mainittu tosin hallitsee "vain" 1024 rivin ja 768 sarakkeen taulukot, joiden ruutuihin eli kenttiin voi sijoittaa enintään 20-numeroisia lukuja. Worksin taulukoissa sarakkeita voi olla enintään 256, mutta rivejä jopa 4096 kappaletta.

First Choice puolestaan päihittää Worksin tietokantaominaisuuksillaan. Worksin kortisto voi sisältää enintään 4096 korttia, joissa kussakin on enintään 256 kenttää, mikä saattaa joissakin tapauksissa rajoittaa ohjelman käyttömahdollisuuksia. First Choicen kortisto voi olla jopa 64.000 kortin suuruinen, ja kenttien lukumäärää ja pituutta rajoittaa vain käytettävissä oleva levytila.

KM:n Mikropalstalla 1990 toukokuussa neuvoimme, miten monitoimiohjelmalla voidaan pelkästään lomakeohjelmoinnin ja tulostusmäärittelyjen avulla laatia jopa veromuistiinpanot. Siirtämällä kirjanpidon loppusummat saman ohjelman taulukkolaskentaosaan niitä voidaan käyttää kustannusseurannan ja budjetoinnin vertailutietoina.

Älä maksa liikaa

Ei asiassa mitään salaperäistä ole. Kun tietokoneohjelmaa on myyty niin paljon, että sen kehityskustannukset on saatu katettua, lisäkopioiden valmistuskustannukset muodostuvat vain levykkeiden monistamisesta ja suomenkielisen ohjekirjan lisäpainoksesta. Ohjelmaa toki kannattaa myydä nettohintaan silloin, kun mikrotietokoneen maahantuoja ostaa niitä kerralla satoja tai tuhansia kappaleita tarjouspakettiinsa liitettäväksi – muutoinhan tilaus menisi kilpailijalle!

Monitoimiohjelman todellinen hinta selviääkin, kun kauppaa hierottaessa kysytään, paljonko tarjouspaketin hinta alenisi, jos asiakas ei haluaisikaan siihen sisältyvää monitoimiohjelmaa.

Koska on sellaisiakin asiakkaita, joilla on jo ennestään vastaava ohjelma ja jotka siten luopuvat kylkiäisestään muutaman satasen lisäalennusta vastaan, tarjoushintaisia ohjelmia on saatavana myös erikseen. Ne ovat siten virallisia rekisteröintiversioita täydellisin suomenkielisin ohjekirjoin, eivätkä laittomia ns. piraattikopioita. Mikäli joku tämän lehden lukijoista on kiinnostunut hankkimaan kunnon monitoimiohjelman maksamalla siitä esimerkiksi vain 30 prosenttia listahinnasta, saa ostopaikan osoitteen soittamalla lehden toimitukseen.

(KUVATEKSTI:)