(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1992

Maanviljelijä ja Macintosh

Kyllä, kirjoittaja tuntee sekä Macintoshin että Windowsin.

Kumpaakaan ei ole mainittu usein siksi, että niille ei ole tarjolla yhtään suomenkielistä maatilatalouden ohjelmaa.

Macintosh on harkinnan arvoinen vaihtoehto kotimikroksi silloin, kun tarve painottuu graafisiin, "hiirikäyttöisiin" ohjelmiin. Maccienkin hinnat ovat laskeneet: Kottaraispöntön näköinen, 9‚ mustavalkonäytöllä varustettu Mac Classic maksoi syyskuussa USA:ssa 750 dollaria, Suomessa 4.995 mk.

Macintoshin toiminta riippuu käyttöjärjestelmän versionumerosta enemmän kuin DOS-mikrojen: "System"-tiedostoja joutuu uusimaan useammin. Uudet ohjelmat suostuvat toimimaan vain 6.0.3:lla tai sitä suurempinumeroisella versiolla, jotkut vaativat 6.0.5:n jne.

Viime vuonna julkistettuun System 7:äänkin on ehditty toimittaa jo kaksi Macin järjestelmävirheiden korjauspäivitystä. Apple kutsuu niitä nimellä "tune-up" eli virittäminen, mikä on yhtä kaunisteleva ilmaisu kuin IBM DOS 4:n toistuvat "CSD"- eli "korjaushuolto"-päivitysdisketit.

AccessPC-ohjelman (850 mk) avulla Mac osaa lukea myös DOS-levykkeitä. Halvimman mallin levykeasema ei kuitenkaan kelpaa: Ohjelma kehottaa hankkimaan erillisen Superdrive-korpunpyörittimen (1.710 mk), jonka avulla DOS-tiedostojen käyttö onnistuu.

Koska Macintoshille siis ei ole omia maatalousohjelmistoja, se on varustettava myös ns. emulaattorilla eli DOS-ohjelmien käytön mahdollistavalla lisäkäyttöjärjestelmällä.

Neljän megatavun työmuistilla ja SoftPC (2.650 mk) tai SoftAT (3.950 mk) -nimisillä apuohjelmilla varustettu Mac jäljittelee PC:tä niin hyvin, että useimmat DOS-ohjelmat toimivat.

Yritin käynnistää VARMA- ja VISU-ohjelmia SoftPC-emulaattorilla, mutta kopiosuojaus esti toiminnan. Suojaamattomat DOS-ohjelmat onnistuin asentamaan Macin kiintolevylle perustettuun DOS-osioon.

Koska Macintosh käsittelee DOS-ohjelmiakin ns. grafiikkatilassa (Windowsin tapaan), näytön hitauden vuoksi ne toimivat tahmeammin kuin 4,77 MHz perus-PC:ssä. Nopein PC-kirjoitusohjelma VDE päihitti silti Macintoshin omat teksturit.

Miksikö en pidä hiirikäyttöisistä Macintosh- ja Windows-ohjelmista? Yksinkertaisesti siksi, että kaikki kokeilemani graafiset tekstinkäsittely-, taulukointi- ja kortistosovellukset ovat olleet paitsi kalliimpia, myös hitaampia käyttää ja vaivalloisempia oppia kuin selkeät DOS-ohjelmat.

Macintoshin ns. käyttäjäystävällisyys on luku sinänsä. Keskitason käyttäjä ei pysty täysin ymmärtämään edes sitä, missä kulloinkin sijaitsevat ne "kansiot", joihin hän tiedostojaan tallentaa tai kopioi. Macilla työskentelevät toimittajat tuovat toisinaan juttunsa asemesta toimitukseen tyhjän levykkeen!

DOS-mikroissa saadaan tiedoston sisältö aina näkyviin mm. käyttöjärjestelmän TYPE-komennolla siitä riippumatta, millä ohjelmalla se on laadittu. Kun tekstiin sisältyvä sana "tänään" näkyy kuvaruudussa muodossa "tänään" tiedetään heti, että sen on laatinut Word Perfect 4-versiolla henkilö, joka ei ole vielä tottunut ohjelmaansa. Jos taas tekstin alussa on merkkijono "WPC> ... Courier10" ja "ääkköset" näkyvät neljän koodin sekamelskana, tekijällä ei ilmeiseseti ole ollut aikaa tai varaa WP5-ohjelmansa käyttäjäkurssiin. Mutta onneksi DOS-mikroihin on tarjolla sekä helpompia tekstureita että myös tehokkaita ja halpoja ohjelmia tiedostojen konvertointiin eli selväkieliseksi ASCII-tekstiksi muuntamiseen.

Mutta Macintoshissa on toisin. Mac-teksturit eroavat toisistaan tallennustapojensa osalta yhtä paljon kuin DOS-ohjelmat. Jopa ohjelmalevykkeellä olevan käyttöohjetiedoston lukuyritykseen Macintosh saattaa reagoida ilmoittamalla: "Tiedostoa LUEMINUT.DOC ei voi avata/tulostaa (ohjelma on käytössä tai puuttuu)."

Tämän suomenkielisen, mutta monen mielestä ei silti kovin avuliaan ilmoituksen vuoksi tärkeidenkin tiedostojen sisältö saattaa jäädä arvoitukseksi. Vain ani harva Macin käyttäjä näet osaa muutella tiedostojen näkymättömiä "isyystodistuksia" eli "creator"-koodeja ResEdit-ohjelmalla.

Mutta ei syytä huoleen: Macintosh-jälleenmyyjä tarjoaa ratkaisuksi Translator-nimistä apuohjelmaa (1.500 mk), jonka avulla useimpien Mac-tiedostojen sisältö voidaan muuntaa ihmisenkin ymmärtämään muotoon.

Windows-maailma on omaksunut monia Macintoshin piirteitä, kuten mainonnalla luodun tarpeen vaihtaa ohjelmat uusiin, isompiin versioihin ja sen jälkeen ostaa lisää muistia ja laajentaa kiintolevyä, vaihtaa näyttö värilliseen ja prosessori sekä näytönohjain nopeampiin. Mutta onko järkevää maksaa 5.000 – 10.000 markkaa ylimääräistä Macista tai Windows-486:sta uusine varusteineen, jos neljän tonnin perus-286:lla ja nykyisillä DOS-ohjelmilla työn saa tehdyksi nopeammin ja helpommin?