Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1992
Työtehoseuran tiedote "Maatilatalouden ATK-ohjelmat 1992" on ilmestynyt. Vain 25 markan hintainen, 16-sivuinen vihkonen on ajanmukainen tietopaketti tämän hetken ohjelmatarjonnasta.
Syyskuussa järjestetty Konttoritekniikan messut -92 puolestaan antoi hyvän kuvan laitemarkkinoista. Kaikkien maatilatalouden DOS-ohjelmien käyttämiseen sopivan Hyundai 286/12 -koneen 40 megatavun kiintolevyllä ja VGA-värinäyttimellä sai alle 4.000 markan. Leveätelaisen IBM/Epson-yhteensopivan kirjoittimen sai 790 markalla. 386-prosessorilla varustettuja pöytäkoneita löytyi alle viiden tonnin, ja 386-sylimikroissa oli 6.000 – 7.000 markan hintaisissa jopa valinnan varaa.
Laitteiden hinnat jatkavat siis laskuaan, eivätkä ohjelmatkaan ole kallistuneet viime vuodesta. Niinpä viljelijät näyttävät investoivan vilkkaasti uusiin mikroihin: Mm. kirjanpito-ohjelmia on vuoden aikana myyty tuhat kappaletta. Kaikkiaan niitä on myyty yli 4.600 kpl. Käytössä lienee lisäksi satoja markkinoilta jo poistuneita versioita sekä itse laadittuja sovelluksia.
Ohjelmatuottajien määrä on pysynyt ennallaan: Väistyneiden tilalle on tullut yhtä monta uutta yrittäjää. Sovellusvalikoima on kasvanut 13:lla, esimerkiksi maatalouskirjanpitoja on nyt tarjolla kokonaista 16.
Kolme eniten myytyä: Varma, Maatalousneuvos ja Aktiivitieto pitävät kuitenkin hallussaan yli kolmea neljännestä markkinoista. Siten uusien tulokkaiden lienee vaikeaa päästä mukaan pelkkää verokirjanpito-ohjelmaa tarjoamalla. Miltei sääliksi käy yrittäjää, joka ei ole saanut vielä myydyksi ensimmäistäkään DOS-kirjanpitosovellustaan, mutta ilmoittaa silti kehittävänsä tuotteestaan yli 60 % kalliimpaa Windows-versiota.
Työtehoseuran katsaukseen on päässyt mukaan myös muutamia alun perin muualle kuin maatiloille suunniteltuja yleisohjelmia, kuten Asteri- ja Nova-kirjanpidot sekä Unes-palkanlaskenta.
Kauimpana varsinaisista maatalousohjelmista, mutta tarvittaessa yhteensopivampi kuin yksikään muu on Datatech Oy:n markkinoima Clarion Personal Developer -ohjelmakehitin. Sen kohderyhmäksi mainitaan "tietokoneen monipuolisesta käytöstä sekä omien ohjelmien tekemisestä kiinnostuneet edistykselliset tietokoneen käyttäjät".
Vaatimattomasta 600 markan hinnasta huolimatta Clarion antaa käyttäjälle enemmän mahdollisuuksia kuin yksikään tavallinen tietokanta- tai monitoimiohjelma: Sillä on mahdollista luoda itse omia ohjelmia minkä tahansa standardin pohjalta.
Maatilatietokantaa apuna käyttäen Clarion-ohjelmien kirjoittaminen on vaivatonta, kun kaikkien tietueiden sisällöt voidaan määritellä valmiiden ryhmien, selitteiden ja avainten mukaan. Kun maatilatietokannasta löytyvät jopa tallennuskenttien nimet, tyypit sekä enimmäispituudet, ja tietueiden väliset suhteetkin voidaan kopioida sen kohdekaavioista, ohjelman laadinta-aika lyhenee.
Personal Developer on ylivoimaisesti halvin väline "oikeaan" ohjelmistokehitykseen. Sillä laaditut omat sovellukset on luvallista monistaa muillekin yhdessä toiminnan kannalta välttämättömän "runtime"-moduulin kanssa. Ohjelmat voi myös kääntää itsenäisesti toimiviksi tietokantaohjelmiksi Clarion Professional -sovelluskehittimellä.
Maatilatalouden ATK-ohjelmat -tiedote esittää myös taulukoin hyödyllisiä vertailutietoja ohjelmista, kuten mahdollisuudet tulostaa tilinpäätös ja veroilmoitus lomakkeelle, tyhjälle paperille tai tiedostoon (mikä tosin on turha tieto, sillä jokaisesta paperille tulostavasta ohjelmasta toki saadaan tuloste myös tiedostoon, jossa sen muotoilua voidaan jatkaa teksturilla tai vaikkapa FormFiller- tms. lomakkeentäyttöohjelmalla).
Työtehoseuran tiedotteen käsikirjoitus oli jo työn alla, kun MKL:n Maatilatietokanta loppukesällä julkistettiin. Siksi ohjelmien yhteensopivuudesta ei yleensä ole mainintaa.
Ainoastaan Ammu-navettakirjanpito, Potka-sikalakirjanpito sekä Visu-viljely- ja lannoitussuunnitelma ovat jo nyt maatilatietokannan mukaisia. Muita ohjelmia hankkivan onkin syytä kysyä, ollaanko niistä tekemässä "standardin mukaista" uutta versiota. "Ei-yhteensopiva" ohjelma kannattaa ostaa ainoastaan sillä edellytyksellä, että yhteensopiva versio luvataan päivittää veloituksetta sen valmistuttua, ja että sillä automaattisesti tai edes helposti pystytään konvertoimaan eli muuntamaan vanhalla versiolla tallennetut tiedot maatilatietokanta-muotoon.
Myyjillä ei liene varaa suhtautua nihkeästi tähän pyyntöön. On turha väittää, että uusi standardi rajoittaisi käyttöliittymän suunnittelua tai estäisi omien parannusten ja laajennusten sisällyttämistä ohjelmaan. Malli ei myöskään – toisin kuin jopa eräässä ns. ammattilehdessä on väitetty – sido järjestelmäkehitystä DBase-ohjelmaan, päinvastoin.
Koska 450-sivuinen Maatilatietokanta on todella tärkeä ja perustavaa laatua oleva standardi maatalousohjelmamarkkinoilla, tarkastelemme sitä lähemmin seuraavassa numerossa.
Tietotila Oy:n pääsivulle