(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1992

Maatilatietokanta poistaa turhan työn

Kahden vuoden työn tuloksena syntynyt Maatilatietokanta – 450-sivuinen, 120 markan hintainen Maaseutukeskusten Liiton standardi julkaistiin heinäkuussa. Eri ohjelmien käyttämien tietokantojen rakenne sekä maatilan johtamisjärjestelmän systeemikuvaus on vihdoin saatu yksiin kansiin.

Mikrotietokoneesta ei saada täyttä hyötyä, mikäli tallennettuja tietoja voidaan käyttää hyväksi vain yhdessä ohjelmassa. Koska eri valmistajien tuotteet eivät yleensä ole edes tallennusmuotojen osalta yhteen sopivia, tiedon jalostaminen muunlaiseksi kuin ohjelmiston suunnittelijan tarkoittamaksi informaatioksi on edellyttänyt keskitason käyttäjän mahdollisuudet ylittäviä atk-taitoja (kuten muunnosohjelmien käyttöä). Yhteen sopimattomat laitteet ja ohjelmat teettävät turhaa työtä, ja samoja tietoja joudutaan muokkaamaan ja tallentamaan moneen kertaan.

Miksi tarvitaan standardi?

Standardeja tarvitaan tiedon käsittelyn yksinkertaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Laitteistopuolella on IBM:n 80-luvun alussa kehittämä ns. PC muodostunut standardiksi. Sen DOS-käyttöjärjestelmälle onkin saatavana enemmän ohjelmistoja kuin muille laitteille yhteensä. Mm. kaikki suomenkieliset maatilatalouden ohjelmistot toimivat DOS-mikroissa.

Ohjelmien rakenteelle ja tiedon esitysmuodolle ei ole ollut yhtenäistä standardia. Maatilaohjelmienkin käyttämät tallennustavat poikkeavat toisistaan siinä määrin, että yhteen ohjelmaan syötettyjä tietoja ei useimmiten voida käyttää toisenmerkkisessä. Mikäli samoista tiedoista halutaan yhdistellä uusia raportteja, tiedot joudutaan ehkä syöttämään näppäimistöllä uudelleen.

Maatilatietokanta tekee mahdolliseksi yhtä ohjelmaa varten tallennettujen tietojen käyttämisen myös muissa standardin mukaan laadituissa ohjelmissa, valtakunnallisten tilastojen laadinta mukaan luettuna.

Käyttöliittymä

Jotta ohjelmat näyttäisivätkin samanlaisilta, Maatilatietokanta määrittelee myös niiden ulkoasun. Ns. alasvetovalikot käynnistyvät näytön 2. rivin toimintopalkista (joka voi olla erilainen eri ohjelmissa ja ohjelman eri osissa). Ruudun alin rivi näyttää ohjeet ja mahdolliset virheilmoitukset.

Näytön väreillekin on laadittu suositus. Esimerkiksi jokaisen ohjelman tunnisterivin (otsikon) pohjaväri on keltainen ja tekstin väri musta. Ohjelman tulostamien virheilmoitusten taustaväri on aina punainen.

Myös tärkeimmät toimintonäppäimet on määritelty. Mikään yleinen käyttöliittymästandardi kuten IBM SAA-arkkitehtuuri ei kelvannut sellaisenaan MKL:lle, vaan suositus on yhdistelmä mm. WP- ja Windows-komennoista: Tulostus käynnistyy Shift+[F7]:llä, ja ohjelmista poistutaan Alt+[F4]:llä. SAA-standardin Ctrl+[End]-yhdistelmän sijasta muutokset tallennetaan Ctrl+[Enter]:illä. Opastustoiminto sentään löytyy [F1]:llä ja toimintopalkki saadaan esille [F10]:llä, kuten useimmissa muissakin ohjelmissa.

Mikä tahansa yhdenmukainen käyttöliittymä on parempi kuin monta erilaista käytäntöä. Siksi on syytä toivoa, että kaikki ohjelmantekijät vaihtavat poikkeavat komentonsa tämän standardin mukaisiin. Sen jälkeen yhteen ohjelmaan tottuneen on nykyistä helpompi alkaa käyttää muun merkkistä sovellusta.

Tietovirtakaaviot

Tallennuskenttien nimeäminen ja käyttöliittymän ulkoasu ei vielä riitä. Maatilatietokannan kenties tärkein osa onkin eri tietueiden välisten relaatioiden eli suhteiden määrittely.

Standardi sisältää ns. kohdekaaviot eli kuvaukset siitä, miten eri tiedostot liittyvät toisiinsa. Verotilinpäätöksen kaaviosta nähdään yhdellä silmäyksellä, että toiminto "Tasausvarauksen purku" käsittelee tiedostoja Koneet ja kalusto, Rakennus, Salaojat ym. sekä Tasausvaraus.

Joka vuosi ilmaantuu uusia yrittäjiä laatimaan mm. veromuistiinpano-ohjelmia. Maatilatietokannan avulla uusien sovellusten laatiminen onkin entistä nopeampaa ja vaivattomampaa, koska perustyöt on jo tehty: Eri tiedostot on nimetty, ja niiden tallennuskenttien pituudet, tyypit ja avaimet sekä ns. indeksit (jotka määrittelevät tietojen järjestely- ja hakutavan) on määritelty valmiiksi. Rehu-, lajike-, lannoite- ja torjunta-ainetietorekistereitä voidaan ylläpitää keskitetysti, niin että eri ohjelmat antavat tähänastista suuremmalla todennäköisyydellä yhdenmukaisia tuloksia.

Yleistyykö Maatilatietokanta?

Onko 2–3 vuoden päästä enää olemassa muunlaisia kuin maatilatietokannan mukaisia ohjelmia, vai vaihteleeko niiden rakenne yhä yhtä paljon kuin tällä hetkellä?

Vastaus riippuu siitä, miten nopeasti ostajien enemmistö oivaltaa, että on heidän oman etunsa mukaista valita vain ohjelmia, jotka tukeutuvat standardiin. Mikäli valmistaja ei aio yhdenmukaistaa tuotettaan maatilatietokannan mukaiseksi, tämä voitaneen tulkita merkiksi siitä, että kyseinen ohjelma jää pian pois myynnistä ja sen käyttäjät siten ilman päivitys- ym. tukea. Kun markkinoilta poistunut yhteensopimaton ohjelma joskus korvataan uudella, kaikki alkutoimet kuten perustietojen syöttäminen on tehtävä uudestaan.

KUVATEKSTI:

Peltoviljelyn suunnitteluohjelman laadintaa suositulla sovelluskehittimellä Maatilatietokannan mukaan.

Takaisin juttuluetteloon

Tietotila Oy:n pääsivulle