(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1992

Maatilatietokanta tulee

Erimerkkiset tietokoneohjelmat poikkeavat toisistaan mm. tiedostorakenteeltaan. Jopa kirjoitusohjelmat tallentavat tekstin levylle eri tavoin niin, että tiedostoja ei aina ole mahdollista edes katsella saati tulostaa ilman kyseisen ohjelman apua, kuten PRINT-komennolla. Ainakin Å-, Ä- ja Ö-kirjaimet eli ns. skandit saattavat vaihtua sekaviksi merkeiksi tai jäädä kokonaan tulostumatta.

Fiksuimmat teksturit pystyvät toki käsittelemään myös muunmerkkisillä ohjelmilla laadittuja tiedostoja. Ne on vain ensin konvertoitava eli ohjelman omalla tavallaan tiedostoon tallentamat merkit ja merkkijonot on muunnettava ns. standardi-ASCII-järjestelmän mukaisiksi ennen niiden esittämistä näyttöruudussa tai tulostamista kirjoittimelle.

Esimerkiksi First Choice -monitoimiohjelmaan sisältyvät konversio- eli muunnostaulukot puhtaan ns. ASCII-tekstin lisäksi DCA-, Microsoft Word, MultiMate, Professional Write, Wang PC, WordPerfect 3/4.1, WordPerfect 4.2, WordStar 3 ja WordStar 4 -tekstureita varten.

Kaikkien kirjoitusohjelmien tekstitiedostojen rakenne ei ole yhtä ongelmallinen. Ainakin Word, Works, XYWrite sekä maailman parhaaksi julkisohjelmaksi mainittu VDE tallentavat tiedoston levylle automaattisesti standardi-ASCII-merkein ja ilman kiinteää rivinpituutta eli ns. yleisessä tekstinkäsittelymuodossa. Myös kotimainen Teko osaa ASCII-tiedostot. Näillä laaditun tekstin jatkokäsittely muilla ohjelmilla sujuu siis ongelmitta ilman monimutkaisia muunnosvaiheita.

Tiedoston konvertoimiseksi ei aina riitä edes ohjelman nimen tietäminen. Esimerkiksi WordPerfect 4.1-ohjelmalla ei ole mahdollista käsitellä WP 4.2-versiolla tallennettua tekstiä, eikä WP 4.2 puolestaan osaa lukea WP 5.0-muotoista tiedostoa.

Itse asiassa WordPerfect 5.0 -ohjelmalla on mahdollista tallentaa tekstit myös "WP4.2-muodossa" ja jopa "yleisessä tekstinkäsittelymuodossa", mutta jostakin syystä tämä ominaisuus on jäänyt monille WordPerfect-ohjelman käyttäjille vieraaksi.

Yhteensopivuus säästää työtä

Vielä vuosi sitten useimmat pankkiyhteysohjelmia käyttävät viljelijät joutuivat näppäilemään jokaisen tositteen tiedot tietokoneeseensa kahteen kertaan: Ensin pankkiohjelman maksatusluetteloon ja sen jälkeen vielä kirjanpito-ohjelmaan.

Onneksi ohjelmoijat löysivät lopulta yhteisen kielen eri tyyppisten ohjelmien välille niin, että nyt samojen tietojen syöttämisestä selvitään yhdellä kirjoittamisella: Pankkiohjelman maksatusluettelo ja kirjanpidon tositesarja päivittyvät yhtä aikaa.

Näinkin yksinkertaiselta tuntuvan toiminnon vaativuudesta kertonee jotakin se, että erimerkkisten ohjelmien tekijät ratkaisivat pulman eri tavoin. Yksi syöttää tiedot pankkiohjelmaan, josta ne siirtyvät kirjanpitoon. Toinen päivittää ensin kirjanpito-ohjelmaa, josta suoritettavat tilisiirrot ohjataan maksatusluetteloon.

Tietokantaohjelmat vaativimpia

Maatilaohjelmistoista valtaosa perustuu johonkin yleiseen tietokantamalliin (DBase, Clarion, Paradox ym.) tai taulukointiohjelmiin, kuten Lotus, Multiplan ja PlanPerfect. Osa näistä pystyy muuntamaan tiedostonsa myös eri ohjelmien välillä siirtokelpoiseen muotoon.

Yleisiä standardeja ovat DIF-muoto (Data Interchange Format), SYLK-muoto, SDF (Standard Data Format) sekä ASC- ja CSV (Comma Separated Value) -tiedostot. Mikäli ohjelmistosi osaa muuntaa tietokantansa jonkin edellä mainitun rakenteen mukaisiksi, niitä voidaan periaatteessa käyttää myös toisentyyppisten ohjelmien yhteydessä.

Se, että ohjelma osaa lukea toisen ohjelman tiedostoja jonkin yhteisen tallennusmuodon avulla, ei kuitenkaan vielä riitä. Myös tietokantojen rakenteen pitäisi olla yhdenmukainen eli kummankin ohjelman pitäisi löytää tarvitsemansa tieto jonkin yhteisesti sovitun kaavan mukaisesta paikasta, ja tämän tiedon tulisi olla yksiselitteisessä muodossa.

Esimerkki valaissee asiaa. Vasta uusimmissa mikroissa (DOS 5) tiedostojen tallennuspäivä näkyy meille tutussa muodossa (päivä, kuukausi, vuosi). Jos sen sijaan tiedostoluetteloa katsellaan muutaman vuoden ikäisellä tai ulkomailta ostetulla mikrolla, maaliskuun 12. päivänä 1992 tallennetun tiedoston päiväys nähdään muodossa 03-12-92, mikä saattaa johtaa väärinkäsityksiin.

Standardi avuksi

Maaseutukeskusten Liitto on syksystä 1990 lähtien maatilatalouden kehittämisrahaston tukemana tehnyt perustavaa tutkimusta maatilan mikrotietokonepohjaisesta tietokannasta. Sen tarkoituksena on yhtenäistää maatilaohjelmien käyttämät tietokuvaukset ja mahdollistaa siten mm. erimerkkisillä ohjelmilla tuotettujen tietojen yhdistämiset ja lajittelut.

Maatilatietokannan tietosisällön määritykset on jo viime vuoden puolella saatettu tiedoksi kaikille maatilatalouden tietokoneohjelmia koodaaville yrityksille. Ns. relaatiomalliin perustuva suositus ei tarkoita, että kaikkien ohjelmien pitäisi siirtyä neuvontajärjestön ja Maatalouden laskentakeskuksen soveltaman DBase-tietokantamallin käyttäjäksi, päinvastoin: Yhdenmukaisia tiedosto- ja tietuekuvauksia voidaan soveltaa kaikkiin relaatiotietokantaohjelmilla laadittaviin ohjelmiin, jopa viljelijäin taulukointi- ja kortisto-ohjelmilla tekemiin omiin sovelluksiin.

Tiedon normalisoinnilla vähennetään tarvetta samojen tietojen monenkertaiseen tallentamiseen poistamalla päällekkäisyyttä, parannetaan tietojen selkeyttä ja ohjelmiston laajennettavuutta, helpotetaan päivityksiä sekä erimerkkisen ohjelman korvaamista toisella. Myös kustannukset laskevat. Koska huonoja puolia ei olekaan, neuvontajärjestö toivoo kaikkien ohjelmia tuottavien tahojen kohtuullisen ajan kuluessa yhdenmukaistavan tuotteensa maatilatietokannan mukaisiksi.

Urakka on joillekin ohjelmistotaloille melkoinen, ja se karsineekin jyvät akanoista. Kaikki eivät varmaankaan tule uusimaan tietokantarakenteitaan, koska joissakin tapauksissa ohjelmistot jouduttaisiin kirjoittamaan käytännöllisesti katsoen kokonaan uudelleen.

Maatilatietokanta voi yleistyä vallitsevaksi standardiksi vasta sitten, kun ostajakunta on tarpeeksi valistunutta valitakseen ohjelmansa niiden joukosta, jotka ilmoittavat tukeutuvansa tähän tietokantamalliin. Vastikään tietokoneen hankkineet kun eivät ole vielä itse kokeneet, miten kalliiksi ja työlääksi tulee uuden ohjelman hankkiminen ja kaiken tallennetun tiedon syöttäminen uudelleen, kun luotettavaksi uskottu ohjelmistotoimittaja lopettaakin yllättäen ohjelman tukemisen ja päivitykset.

Maatilatietokannan rakenne julkaistaan kirjana kevään aikana.

Takaisin juttuluetteloon

Tietotila Oy:n pääsivulle