(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1993

Maatilatietokanta vielä kerran

KM:n edellisen numeron ilmestymispäivänä Helsingin Sanomat kunnostautui kohu-uutisella: DOS-käyttöjärjestelmään kuuluva levyntarkistusohjelma sisältää "tuhoisan virheen". Se "voi tuhota kiintolevyllä olevia tietoja samalla tavalla kuin tietokonevirus", lehti kertoi.

DOS-virhe tuskin uhkaa suomalaisia viljelijöitä. Yli 128- megatavuiset kiintolevyt ovat harvinaisia, ja sellaiset on aina järkevää partitioida eli jakaa kohtuullisemman kokoisiksi viipaleiksi, 32 - 60 megatavun loogisiksi levyasemiksi. Yli 100 megatavun levyosio on vaikeuksien kerjäämistä.

Hesarin vertaus virukseen on harhaanjohtava. Virheellinen CHKDSK, kuten mikään muukaan DOS-apuohjelma ei käynnisty itsestään. Kaikki eivät käytä koskaan tätä ohjelmaa.

CHKDSK-komennon käyttö yksinään on turvallista myös yli 128- megaisilla levyillä. Mikäli ohjelma ilmoittaa levyvirheistä, se pitää käynnistää uudelleen kirjoittamalla "CHKDSK /F". Huolellinen käyttäjä ottaa tiedostoistaan varmuuskopiot aina ennen levyhuolto-ohjelmien käyttämistä.

Käyttöjärjestelmistä toki löytyy sekä harmillisia että huvittaviakin virheitä. IBM:n DOS 5:n FORMAT-alustusohjelman ohjeruutu mm. väittää osaavansa alustaa 360.K levykkeen 720.K levyasemassa!!! (Vitsi piilee siinä, että 720.K levyaseman koko on 8 cm, mutta 360.K levyke on 13-senttinen.)

* * *

Uudesta maatilatietokannasta on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä. Moni uskoo yhä, että standardi tarkoittaa käytännössä DBASE-ohjelmaa.

Tiedostojen rakenne ja tallennuskenttien tyypit on määritelty DBASEn ja Clipperin käyttämällä tavalla siksi, että DBASE- tietokannan rakenne on julkinen ja hyvin dokumentoitu. Myös muut ohjelmat voivat vaivatta soveltaa DFB-tiedostomäärittelyjä.

Keskusteltuani pää- tai sivutoimisesti ohjelmia koodaavien henkilöiden kanssa olen joutunut toteamaan, että jopa tietokantamuodon valinta perustuu usein silkkaan sattumaan. Jostakin syystä on vain miellytty tiettyyn ohjelmointikieleen tai kehittimeen, eikä sen koommin ole vaivauduttu selvittämään, syntyisikö sovellus helpommin, nopeammin ja taloudellisemmin jollakin muulla välineellä.

Yleisissäkin ohjelmissa voi olla pahoja rakenteellisia puutteita. First Choicella isoja kortistoja laatineet tietävät, että tuhansia kortteja käsittäväksi paisuneen tietokannan tiivistäminen ei onnistu vain kortteja (tietueita) poistamalla: Tyhjätkin tietueet pitävät yhä hallussaan alun perin varaamansa tilan. Tiedosto pienenee asiallisiin mittoihin ainoastaan kopioimalla ensin tyhjä lomakepohja, sitten täydet kortit toisennimiseksi tietokannaksi.

Myös kalliissa Paradox-tietokannassa on sama perusvika – sillä erotuksella, että ohjelma ei tarjoa sovelluskehittäjälle edes korjauskeinoja!

* * *

DOS-käyttöjärjestelmän kehittäjää Microsoftia on syytetty siitä, että se Windows 3.1 -käyttöliittymää kehittäessään samaan aikaan jo valmisteli tässä ympäristössä toimivia omia ohjelmiaan. Yritys on ehkä hyötynyt tilanteesta epäreilulla tavalla, kun sen kilpailijat pääsivät aloittamaan suunnittelutyön vasta Windowsin esiversion julkistamisen jälkeen.

Maaseutukeskusten Liitolla oli samanlainen mahdollisuus käyttää laatimaansa maatilatietokanta-standardia hyväkseen kilpailuedun saavuttamiseksi. MKL olisi saattanut jo viime vuoden aikana ilmoittaa kaikkien myymiensä ohjelmien olevan maatilatietokannan mukaisia.

Mutta Suomi ei ole USA, ja neuvontajärjestö ei ilmeisesti halunnut joutua epäillyksi epäreilusta kilpailusta. Suurin osa sen markkinoimista ohjelmista on edelleen samanlaisia kuin ne olivat ennen maatilatietokantaa. Onpa myyntiin äskettäin otettu muualla kehitetty, täysin tähänastisista ohjelmista sekä standardista poikkeava uusi tuotekin.

* * *

Ohjelmien kehitys ja markkinointi on liiketoimintaa. Se, miten monta työtuntia uuden tuotteen kehittämiseen käytetään, vaikuttaa Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja markkina-alueella ratkaisevasti kannattavuuteen.

Suunnittelijat puhuvat jo graafisesta käyttöliittymästä, tekoälykielistä ja olio-ohjelmoinnista, mutta näillä taidoilla ei ainakaan kukaan maataloussoftan vääntäjä vielä elä. Kannattavimmat ohjelmatuotteet syntyvät nopeilla sovelluskehittimillä, joiden avulla vältytään lähes kokonaan varsinaisen lähdekoodin kirjoittamiselta ja kommentoinnilta. Myös ylläpito on ongelmatonta, ja päivitykset sujuvat nopeasti ja virheettömästi myös ohjelmoijien vaihtuessa.

Nopeat syövät hitaat. Veikkaanpa, että vielä tämän vuoden aikana maatilaohjelmien markkinajohtajaksi siirtyy se valmistaja, joka ensimmäisenä ilmoittaa muuntavansa kilpailijoiden tilinpäätöstiedot ja muutkin tietokannat omien ohjelmistojensa ja standardin mukaisiksi.

Niiden ohjelmointia opettelevien tai vasta työvälinettä valitsevien, jotka eivät vielä(kään) ole löytäneet käyttökelpoista Pascal- tai C-kielistä liityntää DBASE-tietokantoihin, on hyvä tietää tämä: Markkinoille on juuri tullut erittäin helppokäyttöisen ja nopean ohjelmakehittimen uusi versio, joka mahdollistaa kaikkien tunnettujen tietokantamallien käytön. Sama sovellus voidaan kääntää käsittelemään omansa lisäksi mm. Clipper/DBASE-, FoxPro-, Ingres-, Oracle-, Paradox- tai SQL-tietokantoja jopa kymmeniä kertoja nopeammin kuin erittäin nopeana pidetty FoxPro.

Siksi väärän tyyppisten välineiden käyttäjät ovat vaikeuksissa, kun taistelu kirjanpito-ohjelmien markkinaosuuksista siirtyy 3.000 markan ryhmästä 1.500 markan hintaluokkaan.

Takaisin juttuluetteloon

Tietotila Oy:n pääsivulle