(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1993

Windows tulee sittenkin

Tulevaisuuden ennustaminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Kukapa olisi pari vuotta sitten osannut arvata, että Suomen markka devalvoituisi yli kolmanneksen - ja että pääosin ulkomaisista osista kokoonpantujen tietokoneiden hinnat eivät silti nousisi?

Ohjelmien hinnat sitä vastoin eivät myynnin moninkertaistumisesta huolimatta ole laskeneet. Tilaaminen esim. Yhdysvalloista tulee devalvaatiomarkoillakin yhä jopa puolta halvemmaksi kuin vastaavan tuotteen osto Suomesta.

* * *

Elokuussa 1991 esittelin tällä palstalla vaihtoehtoja tietokoneohjelmien tekemisestä harrastuksena tai vakavassa mielessä kiinnostuneille. Esitin ohjelmointikielten "ABCDE"- luokituksen ja kehotin aloittamaan suoraan D-tasolta eli tietokantaohjelmilla tai -kehittimillä. Basic-kielen sijoitin toiseksi alimpaan kategoriaan: "Suosittelen henkilöille, joita ohjelmoinnin peruskäsitteiden omaksuminen kiinnostaa enemmän kuin valmiin sovelluksen ulkonäkö ja käyttökelpoisuus."

Tuskin olisin koskaan kiinnostunut tästä välineestä uudelleen ilman tammikuun MikroPC-lehden liitteenä toimitettua Microsoft Visual Basic -esittelylevykettä. Siihen tutustuttuani jouduin tarkistamaan kantaani: Entisen Basicin pahin puute, kauniin ja toimivan käyttöliittymän rakentamisen vaikeus on korjattu.

Uusi Visual Basic on nyt Clarion Personal Developerin jälkeen helpoin ja halvin väline, jolla vasta-alkajakin saa aikaan käyttökelpoisia ja myös kuvaruudussa tyylikkäiltä näyttäviä sovelluksia. Käyttöliittymän suhteutetut tekstit, painikkeet ja kuvakkeet toimivat tietenkin vain Windowsin yhteydessä.

* * *

Windows-ohjelmien yleistymistä kapeilla erikoisalueilla kuten maa- ja metsätaloudessa on jarruttanut paitsi Windows-kelpoisen laitekannan vähyys, myös Windowsin vaativuus ohjelmointiympäristönä. Ammattitaitoinen sovelluskehittimen käyttäjä, joka saa aikaan pienen tietokantaohjelman parissa päivässä ja suurehkonkin sovelluksen muutamassa viikossa, joutuisi opettelemaan uudenlaisen käyttöliittymän ja täysin erilaisen ohjelmointitekniikan. Tähän ei edes huippukyvyillä ole välttämättä ollut haluja - eikä vielä ihmeemmin syytäkään.

Visual Basic muuttaa tilanteen täysin. Nyt kuka tahansa jonkin tietokantaohjelmiston tai taulukkolaskimen peruskäsitteet sisäistänyt pystyy laatimaan vastaavat määritykset myös Basic- koodina. Basic-sovellusten perinteisesti hankalin osa eli käyttöliittymä voidaan rakentaa Windows-valmisosista niitä hiiren ja valmiiden valikkovaihtoehtojen avulla muokkaamalla.

Harrastelijakin pystyy Basic-kielen perusteisiin tutustuttuaan laatimaan luotettavasti toimivia ja ennen muuta hyvän näköisiä pikkuohjelmia - kenties isompiakin. Ja kauppa alkaa käydä. Kun sovelluksen käyttöliittymä vaikuttaa "ammattimaiselta", ostaja saadaan helposti kuvittelemaan, että itse ohjelmakin on jollakin lailla kehittyneempi kuin pc:n merkkipohjaisesta grafiikasta muodostuvia ikkunoita käyttävät DOS-ohjelmat.

Windows-rajapinta aiheuttaa kuitenkin sen, että Basic-ohjelma toimii huomattavasti hitaammin kuin vastaavat ominaisuudet omaava DOS-ohjelma. Jos ohjelmassa toisaalta on vähemmän "oikeita" ominaisuuksia, ei demoversiota kokeileva käyttäjä tätä huomaa häikäistyttyään ohjelman näyttävistä väreistä, kirjakkeista ja painikkeista.

Veikkaanpa, että jo ensi kesän näyttelyissä on esillä enemmän kuin yksi Windows-pohjainen kirjanpito-ohjelmatekele. Visual Basicilla sellainen syntyy niin nopeasti ja vaivattomasti, että tuotetta saatetaan tarjota jopa alle DOS-ohjelmien nykyisten hintojen.

Mutta ollaanpa tarkkoina, eikä anneta ulkonäön hämätä. Pelkkää verokirjanpito-ohjelmaa ei edelleenkään kannata ostaa, olipa sen käyttöliittymä miten kaunis hyvänsä. Vähintä, mitä tilan talousohjelmalta (maatilatietokanta-yhteensopivuuden lisäksi) pitää osata vaatia, on budjetointimahdollisuus, vertailu ainakin kahteen edelliseen tilivuoteen sekä kustannuspaikkakohtainen seuranta. Linkitys pankkiyhteysohjelmaan on myös hyödyllinen ominaisuus.

* * *

Visual Basicin 1.0-versiolla ei tietenkään kyetä saavuttamaan parhaiden DOS-sovellusten monipuolisuutta eikä ainakaan nopeutta. Mutta uuden välineen mahdollisuudet eivät pääty tähän: 2.0-versio ja sen Database Edition -tietokantakehitin saattavat muodostua vakavasti otettavaksi haastajaksi jopa uudelle Clarion 3:lle, joka sisältää jo sovitusmoduulit kaikkien tärkeimpien tietokantastandardien käsittelyyn.

Toistaiseksi Visual Basic 2.0 ei sisällä tietokanta-ajureita DBaselle, Paradoxille eikä muillekaan maatilaohjelmien käyttämille tiedostotyypeille. Mutta kun tai jos sellaiset saadaan markkinoille, Basicista saattaa kehittyä helposti omaksuttavissa oleva kehitin myös maatilatietokanta-standardin mukaisille ohjelmille.

Tämän vuoden aikana ilmestyvät Visual Basic -sovellukset ovat siis vasta esimakua siitä, mitä on tulossa. Ehkä jo ensi vuonna kehitetään myös Windows-ohjelmia, jotka saavat tehokkaiden 386-laitteiden omistajat harkitsemaan niitä turvallisten, nopeiden ja luotettavien DOS-sovellusten vaihtoehtona.

Takaisin juttuluetteloon

Tietotila Oy:n pääsivulle