Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1993
Eri tuotantosuuntien vertailu katetuottolaskelmin voi johtaa harhaan. Kun pääomakustannusten kuoletukset ja korot eivät näy laskelmassa, suurinta katetta näyttävät vaihtoehdot vaikuttavat epätodellisen edullisilta.
Neuvontajärjestö on vaihtamassa vakiintuneet laskentamallinsa uusiin. Se on hankkinut perinteisten liiketuloskaavojensa rinnalle Datamiller Ky:n kehittämän MARTTI Maatilan tulosennuste -mikrotietokoneohjelman. Martti korvaa joissakin tapauksissa sekä TALSU-, INSU- että LAINA-ohjelmat, mutta maksaa vain neljänneksen niiden yhteishinnasta.
Martti keskittyy olennaiseen ja laskee kuuden vuoden ennustejaksolta tärkeimmän tiedon: Onko tilivuoden lopussa kassassa vielä rahaa, vai onko jouduttu ottamaan lisää velkaa. Mikäli pakollisten menojen jälkeen kassavarat-sarake jää miinusmerkkiseksi, ohjelma näyttää sen punaisella muistuttaen siten, että "jotakin tarttis’ tehdä".
Ohjelman käyttöliittymä sekä tulosteet ovat helppokäyttöiset, havainnolliset ja selkeät. Martti muistaa sen tosiasian, että tietty määrä rahaa tarvitaan joka tapauksessa asumiseen ja elämiseen, ja että lainojen koroista ja lyhennyksistä pitää huolehtia lainaehtojen mukaisesti.
Edullinen ensivaikutelma muuttui, kun käynnistin demo-ohjelman yksivärinäytöllä varustetussa mikrossa tulostaakseni paperille tämän jutun yhteyteen liitettävät kuvat. Ohjelma ei suostunutkaan toimimaan, vaan ilmoitti: "Keskusmuisti varattu".
Martti toimi Toshiban 8088-sylimikrossa, mutta yhtä vanhassa Olivetti M24:ssa ei. Se käyttäytyi moitteettomasti mustavalkoisessa Mikro-Mikko 3TT:ssä, mutta ei käynnistynyt samanikäisessä IBM AT/E:ssä. Sunlogic 386:ssa se toimi, mutta ei samanlaista prosessoria käyttävässä Compaq 386:ssa. Missä vika?
Olivetissa oli vain 512 KB työmuistia, josta DOS 3.2 -käyttöjärjestelmä jättää ohjelmille 460 kilotavua. IBM AT/E:n 512 KB:n muistilla varustettua emolevyä oli täydennetty toiset 512 KB muistia sisältävällä laajennuskortilla. Laitteen onnettoman teknisen rakenteen vuoksi edes DOS 6 -käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan pysty käyttämään 640 KB:n ylittävää osaa, vaan ohjelmien käyttöön jää ainoastaan 518 KB. Kiintolevyn pakkaaja DblSpace tuhlaa vielä 44 KB, joten ohjelmille jää vain 474 KB.
Mikro-Mikon alkuperäinen MS-DOS 3.2 -versio jättää hyötykäyttöön 532 KB, joka riittää Martille.
Compaq 386:ssa oli DOS 5.0 ja taustaohjelmia niin paljon, että ohjelmille jäi vain 490 KB keskusmuistia. Sunlogixissa oli DOS 6:n MemMaker-ohjelman avulla saatu käyttöön kokonaista 599 KB.
Kokeilemalla totesin, että Martti-ohjelma toimii 495 KB:llä, mutta 494 KB:ssä tulostuu ilmoitus: "Keskusmuisti varattu".
Ominaisuuksiinsa nähden (7 sarakkeen ja 20 rivin taulukot) ohjelma on siis varsinainen muistisyöppö: Se ei toimi edes kaikissa laitteissa, joissa mm. First Choice 3.0 -monitoimiohjelma 768 sarakkeen ja 1024 rivin taulukkolaskenta-arkkeineen toimii ongelmitta.
Demo-levykkeellä oleva asennusohjelma (komentojono) osoittautui hieman hutiloiden kirjoitetuksi. Se ilmoitti: "Martti ohjelmisto asennettu", vaikka ohjelma ei mahtunut kohdelevylle tai kopioitui vahingossa väärään paikkaan.
Kuvittelevatko ohjelmien tekijät kenties, että vain vähän atk-kokemusta omaavat kokeilijat lukevat ohjeita ja näppäilevät komennot huolellisemmin kuin tottuneet tietokoneen käyttäjät?
Samalla vaivalla kuin kaksi erillistä komentojonoa A: ja B:- levyasemia varten voisi kirjoittaa yhden kunnollisen, joka mahdollistaa asentamisen mistä tahansa minne tahansa ja tulostaa ruutuun ohjeet sekä tiedon myös asennuksen mahdollisesta epäonnistumisesta. Komennon looginen rakenne voisi olla: Asenna mikä minne.
Kirjoitettaessa siis A:ASENNA tai B:ASENNA asennusohjelma huomauttaisi, että ohjelman nimi puuttuu. Muualle kuin C:lle asennettaessa on ilmoitettava kohdelevyaseman ja tarvittaessa myös alihakemiston nimi.
Komennoilla a:asenna martti tai B:ASENNA MARTTI ohjelma asennetaan C:-kiintolevylle perustettavaan hakemistoon MARTTI.
Komennolla "b:asenna martti a" ohjelma kopioituu B:-levyasemasta A:-levyasemassa olevalle levykkeelle. (On turhaa kiusata käyttäjiä ja edellyttää, että he huomaavat käyttää suuraakkosia ja kirjoittaa kaksoispisteen levyaseman tunnuksen perään.)
Kirjoitettaessa A:ASENNA MARTTI D:\OMAT ohjelma asennetaan kiintolevyn D: alihakemistoon OMAT\MARTTI ja sen käynnistyskomento sijoitetaan hakemistoon D:\OMAT.
Komennoilla A:ASENNA, A:ASENNA ? tai A:ASENNA /? ohjelma tulostaa ohjeet. Jos kohdelevyn tai -levykkeen tila ei riitä, se huomauttaa asiasta eikä väitä, että "Ohjelmisto on asennettu".
Mutta miksi demo-ohjelma pitää kopioida kiintolevylle? Sehän käynnistyy yhtä hyvin levykkeeltäkin, jos se ylipäätään toimii. Ja mikäli demo-ohjelma ei käynnisty, tuskin laitteessasi toimii myyntiversiokaan. Turhien ohjelmakopioiden poistaminen levyltä unohtuu helposti, ja kiintolevyt täyttyvät.
Tuhlailevasta muistin käytöstä huolimatta Martti oli myönteinen tuttavuus. Kohtuullisen hinnan vuoksi kenenkään ei kannata alkaa itse laatimaan vastaavaa taulukkolaskimella tai monitoimiohjelmalla.
Tietotila Oy:n pääsivulle