Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1998
Kuka vielä väittää, ettei neuvonta seuraa aikaansa? Ainakin maatilan talouslaskentaohjelma TUTKA, jonka avulla maaseutukeskusten talousneuvojat pyrkivät ennakoimaan viljelijöiden tulonmuodostuksen kehittymistä Suomen mahdollisen EU-jäsenyyden alkaessa, tuntee sekä viimeisimmät neuvottelutulokset että ns. kansallisen tukipaketin esillä olleet vaihtoehdot.
Tutka 1.0 -ohjelma julkistettiin maaliskuussa, tarkennettu versio 1.1 saatiin toukokuussa, ja heinäkuussa kokeilemani 1.2-version tiedot oli päivitetty 6.7.1994. Hintarekisterit sisältävät sekä Suomen nykyiset keskihinnat että ennakoidut EU-jäsenyystilanteen mukaiset hinnat.
Uudeksi ohjelmaksi Tutka toimi jopa poikkeuksellisen hyvin. Käyttöliittymä on maatilatietokanta-standardin mukainen ja varsin onnistunut. [F1]-näppäimellä eri tilanteissa esiin ponnahtavat käytönaikaiset ohjeet ovat riittävän laajat, mutta silti selkeät.
Myös tietojen automaattinen tallennus toimi luotettavasti. Ohjelmasta tuntui olevan mahdotonta poistua vahingossa niin, että tiedot olisivat jääneet tallentumatta: Jopa katkaistaessa virta kesken suurin osa muutoksista oli tallessa levyllä. Laskelmaversiot eivät voi sekaantua vahingossa, koska eri asiakkaiden aineistot varmuuskopioidaan tilakohtaisiin alihakemistoihin.
Tutka toimitetaan kahdella 720 kilotavun korpulla, joiden lisäksi tarvitaan maatilatietokanta-muodossa olevat varusohjelmat. Asennusohjelma toimi moitteettomasti jopa kuusi vuotta vanhassa IBM AT/E (80286) -mikrossa, eikä edes Everlock-kopiosuojauksen palauttaminen kokeilun jälkeen alkuperäislevykkeelle aiheuttanut ongelmia.
Everlock on joskus ollut todellinen riesa rehellisille käyttäjille. Kun kiintolevyä järjestellään levynpakkaajalla tai levy vikaantuu ja joudutaan vaihtamaan, kopiosuojaus saattaa tuhoutua. Ellei suojausta ole osattu tai ehditty siirtää turvaan (MKLSUOJA-ohjelmalla), laillinenkin ohjelmakopio alkaa aina käynnistettäessä vaatia alkuperäislevykettä tarkistettavakseen.
Tietenkin Everlock, kuten kaikki ohjelmalliset kopiosuojaukset, on helppo ohittaa. Vaivattomimmin se sujuu Business Neverlock -nimisellä ohjelmalla, joka valitettavasti maksaa 139 dollaria. Neverlock on siis suhteettoman kallis lisähankinta vain oman ohjelman käyttömukavuuden ja -turvallisuuden lisäämiseksi — suojaamattomien kopioiden monistaminen muuhun kuin omaan käyttöön on tietenkin yhä vastoin lakia.
Halpa ja helppo tapa Everlock-ongelmilta välttymiseksi on estää kokonaan suojauksen siirtyminen kiintolevylle pitämällä asennuslevykkeen kirjoitussuoja päällä.
Tutka on tarkoitettu osaksi maaseutukeskusten suunnittelupalveluja, ja sen käyttäjän olisi syytä olla perehtynyt asiaan. Itse ohjelma on kyllä niin helppokäyttöinen ja selkeä, että sen käyttö onnistuisi periaatteessa keneltä vain. Eri asia sitten on, miten luotettavia pelkästään omista olettamuksista lähtevien laskelmien tulokset olisivat.
Tulevia EU-hintoja on mahdotonta ennakoida kovin tarkasti. Mitä useammat tietokonelaskelmien lähtötiedoista ovat vain arvailujen varassa, sitä epävarmemmiksi muodostuvat myös tulokset.
Yritin laatia Tutkalla EU-laskelman omalle, tällä hetkellä jo aktiiviviljelystä pois jääneelle 12 peltohehtaarin kuutamotilalleni. Vaikka tuotantokustannusten todennäköinen aleneminen lannoite- ym. lisäverojen jäädessä pois otettiin huomioon, optimistisimpienkin oletusten vallitessa yksityiseen kulutukseen käytettävissä oleva kassajäämä ennen lainojen lyhennyksiä ja veroja näytti putoavan alle puoleen nykyisestä tasosta.
Mikäli ympäristötukeakaan ei saataisi, käteen jäävä tulo pienenisi kolmannekseen entisestä.
Jos tila on niin velkainen, että enemmän kuin kolmannes maatalouden nykyisten tulojen ja menojen erotuksesta tarvitaan lainojen lyhennyksiin ja korkoihin, työtulo jää siis miinusmerkkiseksi.
Koska lainoja ei euro-maataloustulolla pystyttäisi lyhentämään, ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän talousrakennusten ja asunnon avainten kiikuttaminen sovinnolla pankin tiskille ja hakeutuminen kunnan vuokra-asuntoa sekä asumis- ja toimeentulotukea anovien työttömien jonon jatkeeksi.
Pankkituesta päättävien poliitikkojen päänsäryksi jäänee sitten se, miten Arsenal-roskapankki menettelee sen haltuun ajautuvien parturoiduista metsistä, pusikoituvista pelloista ja lahonneista ladoista koostuvien kiinteistöjen kanssa. Kelvannevatko ne kenties lämpimämmissä maissa korkeampia hehtaaritukia nauttivien eurotilanomistajien loma-asunnoiksi?
Onneksi kaikkien tilojen osalta näkymät eivät ole aivan yhtä synkeät. Tutka-ohjelmiston esisuunnitteluprojektin osana Mikkelin läänissä helmikuussa tehty tutkimus osoitti, että Suomesta saattaa löytyä jopa kymmeniä tuhansia karjatiloja, jotka tuotantokustannusten alennuttua euro-tasolle yhä tarjoaisivat viljelijäperheille toimeentulon.
Edellytyksenä näyttää kuitenkin olevan se, että vanhat lainat sopeutetaan ensin eurotasoon velkasaneeramalla entisten investointien Suomi-lisät yhteiskunnan pankkitukirahoilla kustannettaviksi.
Tietotila Oy:n pääsivulle