Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1995
Uusissa mikroissa on värikuvaruutu, hiiri sekä Windows-käyttöliittymä. Sylimikroihinkin sisältyy VGA-näytin ja pieni kovamuovinen kuula tai nappi hiiren kohdistimen siirtelemiseksi ruudulla. Mukana seuraavat ohjelmatkin – jopa teksturit – ovat useimmiten "hiirikäyttöisiä".
Windows ei tarjoa mitään varsinaista etua perinteisten kirjoitus-, kirjanpito-, taulukkolaskenta- yms. DOS- hyötyohjelmien käyttäjille. Kaksi asiaa se osaa paremmin: Uusimpien tietokonepelien sekä piirustus-, grafiikka- ja kuvankäsittelyohjelmien käytön.
Monitoimiohjelmat ja jotkut maatalousohjelmatkin osaavat tuottaa numeroaineistosta kuvioita eli ns. esitysgrafiikkaa: käyriä, pylväitä ja "piirakoita", erisuuruisiin sektoreihin jaettuja ympyröitä. DOS-ohjelmien grafiikka ei ole kovin "hienoa", ja tulostaminen sujuu matriisikirjoittimillakin.
Joissakin DOS-monitoimiohjelmissa voidaan käyttää värejäkin. Neliväritulostimien hinnat ovat laskeneet: Eräs suosituimmista mustesuihkukirjoittimista, HP DeskJet 500C maksoi kolme vuotta sitten noin 6.500 markkaa, tätä kirjoitettaessa vain 1.890 mk.
Lapset oppivat jo koulussa piirtely- ja maalausohjelmien alkeet. Valitettavasti Dr. Halo, PC Paint, Paintbrush yms. kelpaavat vain ns. "vapaan käden" piirtämiseen ja viivoilla rajattujen alueiden peittämiseen eri väreillä. Kuvat tallennetaan rasteripistekuvana (bitmap), ja kuvion kokoa muutettaessa yksityiskohdat katoavat: Käyrä viiva muuttuu sitä pykäläisemmäksi, mitä enemmän suurennetaan.
Tallennusmuoto on erityisen tärkeä rakennus- ja konepiirustuksessa sekä karttojen valmistuksessa. "Oikeat" piirto-ohjelmat tallentavat ympyrät ja muut kuviot mittakaavoineen ns. vektorigrafiikkana. Kokoa kasvatettaessa ympyrä säilyy pyöreänä, sen kehä ei muutu sahalaitaiseksi.
Kaikki CAD- eli tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut tuotteet osaavat vektorigrafiikan ja pystyvät käyttämään myös ns. piirtureita eli erivärisiä kyniä käyttäviä tulostimia. Sekä vektori- että rasterikuvien tulostaminen onnistuu mustesuihku- ja laserkirjoittimillakin, mutta piirtureilla ei voi tulostaa rasterikuvia.
Miten voi tietää, käyttääkö oman mikromme kuvitusohjelma vektori- vai rasterigrafiikkaa? Sopiiko se vain piirtelyyn, vai kenties karttojenkin käsittelyyn?
Helpoimmin asia selvinnee tutustumalla ohjelman käsikirjaan. Toinen tapa on vilkaista ohjelman työskentelyruutua: Jos sen reunassa näkyvät "työkalupainikkeet" sisältävät ainoastaan siveltimen, suihketölkin ja pyyhekumin ms. symboleja, kyseessä on maalausohjelma. Mutta jos työikkunan ylä- ja vasemmassa reunassa on mitta-asteikot ja kohdistimen paikka pysty- ja vaakasuunnassa on todettavissa kymmenesosamillimetrin tarkkuudella, kyseessä on hyötykäyttöönkin soveltuva kuvitusohjelma.
Ohjelmat, joiden nimeen sisältyy kirjainyhdistelmä "CAD" ovat parhaimmillaan teknisessä piirtämisessä. "Draw"-sana kertoo kyseisen piirustus- ja kuvitusohjelman kelpaavan moneen käyttöön. Jos ohjelman nimessä on mukana sana "Photo", se vihjaa ohjelman olevan parhaimmillaan valokuvien yms. käsittelyssä.
Jos haluaa sijoittaa kuvitusohjelmaan useita tuhansia markkoja, paras valinta on luultavasti Corel Draw, jonka uusimmat versiot laajoine kuvakirjastoineen toimitetaan CD-ROM-levyillä.
Mikäli edellyttää ohjelmalta omakielisyyttä ja kohtuullista kokoa, parhaan vastineen hinnalle tarjoaa kolme vuotta sitten oivallisesti suomennettu Windows Draw! (595 mk). Ohjelmaa sisältää hyvän käsikirjan sekä lähes 3.000 valmista kuvaa.
Kuvitusohjelmaa voi oppia käyttämään omatoimisestikin, vaikka alan kirjallisuuteen tutustumisesta on aina etua. Mainokset, käyntikortit tai vaikkapa kotiviinipullojen tarraetiketit syntyvät pienen harjoittelun jälkeen omalla mikrolla ja tulostimella.
Mutta tyylitajua ei opita kirjoista lukemalla. Siksi esimerkiksi viinitilan tuotannon laajetessa tuhansista kymmeniin tuhansiin pulloihin vuodessa kannattaa harkita ammattigraafikon apua etiketin suunnittelussa.
Erimerkkisten tekstureiden käytössä on ongelmallisinta se, että ohjelmat eivät pysty muuntamaan kaikkien muiden ohjelmien erilaisia sisäisiä tallennustiedostoja selväkielelle. Tekstin laatijan pitäisi aina itse osata ja muistaa tallentaa työnsä ns. yleisessä tekstinkäsittelymuodossa.
Kuvitusohjelmien käytössä ongelmia on vielä enemmän, koska kuvatiedostoja on pari kymmentä eri tyyppiä. Useimmat ohjelmat eivät osaa tulkita ja muuntaa niitä kaikkia.
Lähetettäessä kuvatiedostoja kirjapainoihin ne pitäisi tallentaa .EPS-muotoon (PostScript). Myös .JPG-, .PCX- ja .TIF-muodot ovat useimmiten käyttökelpoisia, mutta vain Windowsin tuntemat .BMP-, .CLP- ja .WMF-tiedostot yleensä eivät ole. Sähköposteissa yleinen .GIF-tiedostotyyppi kelpaa ainoastaan kuvien katseluun tietokoneen ruudulla.
Kirjoittajan tyttären ensimmäinen ehdotus viinipullon etiketiksi syntyi puolessatoista tunnissa Windows Draw! -ohjelmalla sen kuvakirjastoihin sisältyviä valmisosia ja tekstiä yhdistelemällä. Windowsin työpöytä tallennettiin PrintScrn-näppäimellä ns. leikekirjaan, .CLP-tiedosto muunnettiin .TIF-kuvaksi ja lopuksi .EPS- tulostustiedostoksi.
Tietotila Oy:n pääsivulle