Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1995
Tietotekniikka on viime aikoina ollut paljon esillä tiedotusvälineissä. Vain mikron hyötykäyttö näyttää miltei unohtuneen. Lehtijutut keskittyvät ns. multimediaan: CD-ROM- levyjen eli romppujen katseluun ja kuunteluun sekä uusien, värikkäiden verkkopalvelujen kuten Internetin esittelyihin.
Moni pc:n käyttäjä kyselee, mihin kolmea vuotta vanhemmat mikrotietokoneet enää kelpaavat. Kaikkiin 80286- tai 386- laitteisiinhan ei voi edes liittää romppuasemaa, uudet mammuttitautiset Windows-ohjelmistot eivät mahdu kiintolevyille, kuvien katselu vanhoilla EGA- tai VGA-kuvaruuduilla on kurjaa, eikä 1200-baudisella modeemilla kehtaa lähteä Internettiin?
Jos edellyttää laitteistolta CD-ROM-tietokonepelien käyttöä, stereoääntä, videokuvan katselukykyä sekä nopeita tietoliikenneyhteyksiä muuallekin kuin pankkeihin ja Maatalouden laskentakeskukseen, lienee viisainta hankkia kokonaan uusi laite harrastuksia varten. Samalla se vanha mikro vapautuu päätarkoitukseensa eli maatalousohjelmien käyttöön, jossa se toimii ilman mitään lisälaitehankintoja vielä vuosia yhtä hyvin kuin tähän asti.
Useimmat tarjolla olevat maatilan hyötyohjelmat eivät kaipaa edes Windowsia, saati multimediaominaisuuksia. Verottajan varalta lienee kuitenkin syytä hankkia jokin tuote, joka ei toimisi entisessä koneessa ja jolla uuden laitteen hankinta voidaan perustella.
Jokainen vähintään 386-prosessorilla ja VGA-näytöllä varustettu mikro voidaan lisävarustein "virittää" myös multimediakoneeksi. Keskusmuisti vain laajennetaan vähintään 4:ään, mielellään 8:aan megatavuun, hankitaan toinen tai isompi kiintolevy, äänikortti (joka usein käy myös romppuaseman liitäntäväyläksi), CD-ROM-asema, tehokkaampi näytönohjain ja nopeampi modeemi. 80286-mallin prosessori on syytä vaihtaa 486:ksi.
Nämä lisälaitteet maksavat vain puolet halvimman, vastaavat ominaisuudet valmiina sisältävän uuden mikron hinnasta.
Mutta vanha 386-laite ei varusteltunakaan täysin vastaa edes halvinta uutta multimediamikroa. EGA- tai perus-VGA-kuvaruutu on ikkunoitujen Windows-ohjelmien kanssa ja erityisesti kuvankäsittelyssä vain välttävä. Valokuvia ja grafiikkaa sisältävien Windows-ohjelmien (kuten CD-ROM-tietosanakirjojen ja pelien) katselunautinto on parhaimmillaan vasta nopeilla 15- tai 17-tuumaisilla tarkkuusnäyttimillä. 386-prosessorin kyvyt riittävät multimediaankin, mutta vasta nopeampi 486-malli tekee monimutkaisimpien ohjelmien käytön siedettäväksi.
Windowsista on sanottu, että se on tyylikkäin tunnettu tapa saada nykyinen mikro vaikuttamaan vanhanaikaiselta. Mutta miksi hankkia ja käyttää Windows-ohjelmia, kun useimpiin tarkoituksiin on yhä tarjolla myös luotettavampi ja nopeampi DOS-vaihtoehto?
Jopa tekstinkäsittelyohjelmien uusimmat "6"-versiot tuntuvat 386-laitteissa toivottoman tahmeilta. Prosessorin päivittämistä halvempi keino on kuitenkin palata siihen vanhaan, salamannopeasti toimivaan DOS-teksturiin ja käyttää Windowsia vain tulostuksen apuna tarvittaessa.
Euroopan Unionin myötä lisääntyvä maatalousbyrokratia on tehnyt tietokoneesta entistäkin tarpeellisemman työvälineen. Millä muulla tavoin voisi yhtä vähällä työllä tulostaa esimerkiksi liiteasiakirjat, joissa tarvitaan tilan karttoja pinta-aloineen, viljelysuunnitelmineen ja esikasvitietoineen monen vuoden ajalta?
Tässä numerossa oli oikeastaan tarkoitus esitellä EU-lomakkeiden täyttöön sopivia ohjelmia, joita tiedän parhaillaan kehitettävän useammalla eri taholla. Mistään ei kuitenkaan vielä ollut niin valmista versiota, että se olisi uskallettu antaa ammattilehden julkisesti arvosteltavaksi.
Niille viljelijöille, joilla on käytössään skannerilla eli kuvanlukijalla tietokoneen ymmärtämään muotoon saatetut kartat tiluksistaan ja jotka eivät malta odottaa tarkoitukseen sopivien kotimaisten ohjelmien ilmestymistä, muistutan Mikropalstalla 6/94 jo esitellyistä saksalaisen Tomy Softwaren shareware-CAD- ohjelmista. TS-CAD-Draw:lla voidaan tietokonekartalle merkitä mm. kylvösuunnitelman mukaiset lohkot, minkä jälkeen ohjelma laskee rajattujen alueiden pinta-alat.
Koska pinta-alan laskenta selviää parhaiten ohjelmien mukana tulevista ohjeista, oheisessa kuvassa ei olekaan pinta-alan laskentaohjelma, vaan viimeisimmän kotimaisen Windows-tuotteen WinSun demo-versio.
WinSu poikkeaa muista viljelyskasvien lannoitussuosituksia laskevista ohjelmista vain siinä, että ohjelman käyttöliittymänä on Windows. Kaikki toiminnot, jotka ohjelma osaa, toimisivat 80286- ja 386-mikroissa nopeammin DOS-pohjaisina. Ohjelma ei sisällä mitään sellaista, mitä DOS-tilassa ei pystyisi näyttämään.
Ohjelma toki toimii Windowsisssa yhtä hyvin kuin se olisi toiminut DOS-käyttöliittymässäkin. Se, onko ohjelma suunniteltu Windows- vai DOS-ympäristöön, ei siis sinänsä kerro mitään sen laadusta tai käyttökelpoisuudesta.
Tulevaisuudessa Windows-ohjelmien osuus varmasti kasvaa, tietokoneen hiirestä tulee Suomen suosituin kotieläin. Onneksi ensi syksynä (toivottavasti) markkinoille tuleva Windows 95 takaa vakaan ja entistäkin luotettavamman käyttöympäristön kaikille tutuille ja turvallisille DOS-maatalousohjelmille vielä 2000-luvullakin.
Tietotila Oy:n pääsivulle