(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1995

Internet — maatalouskirjasto omalla mikrolla

Internet on eräs tietotekniikan väärinymmärretyimmistä ja merkitykseensä nähden eniten esillä olleista ilmiöistä. Vastatessani kymmeniin sitä koskeviin kysymyksiin olen todennut vain muutaman asiasta kiinnostuneen tajunneen tämän tietoverkon olemuksen edes likimain oikein.

Internet on kuin puhelinverkko ilman siihen liitettyjä keskuksia ja puhelinkojeita tai tiestö ilman autoja ja liikennesääntöjä. Se on järjestely yli 50.000:n eri puolella maailmaa liitetyn tietokoneen, ns. palvelimen välisten yhteyksien mahdollistamiseksi ilman, että mikään taho varsinaisesti vastaa liikenteen sujumisesta.

Korkeakoulut, yliopistot ja yritykset ovat jo kauan käyttäneet tätä verkkoa kansallisten ja kansainvälisten yhteyksiensä hoitoon. Yleiseen tietoon Internet tuli kuitenkin vasta viime vuonna, kun yksityishenkilöillekin avautui lisää mahdollisuuksia päästä sitä käyttämään.

(KUVA 1)

Modeemin käyttöön tottuneet eivät pidä Internetiä mullistavana uutuutena. Pankkiyhteyksiä tms. TeleSammon välityksellä hoitavat lienevät huomanneet, että tätäkin kautta on jo jonkin aikaa päässyt mukaan valitsemalla S (siirry) ja WWW.inet.tele.fi.

Internet-käyttöliittymän kotisivu näyttää kuitenkin TeleSammossa yhtä tylsältä kuin muidenkin pelkkiä kirjaimia ja numeroita käyttävien sähköpostien alkuruudut.

Yksityishenkilö soittaa siis ensin oman mikronsa modeemilla tavallista puhelinverkkoa pitkin johonkin palvelimeen, joka on yhteydessä Internet-verkkoon. Yhteysnumeroita yksityishenkilöille tarjoavat mm. Tele, EUnet Finland Oy, Clinet Oy ja PC-Käyttäjät ry. Kaikki ovat kotimaisen Ficix-verkon kautta yhteydessä toisiinsa ja muuhun maailmaan. Internet-palvelimissa toimii myös sähköposti.

Alkuun pääsee tilaamalla Teleltä ilmaisen Internet-oppaan ohjelmalevykkeineen.

Internetin käyttö maksaa paikallispuhelumaksun verran minuutilta. Lisäksi palvelua välittävälle yritykselle maksetaan käytetystä puheluajasta, kiinteää kuukausimaksua tai molempia.

Yhteys Telen Internet-kioskin kautta maksaa virka-aikoina 45 penniä, iltaisin ja viikonloppuina 29 penniä minuutilta. Ulkomaanyhteydet maksavat siten vain murto-osan puhelinverkon kautta soittamiseen verrattuna.

(KUVA 2)

Hinnoittelun lisäksi Internet poikkeaa muista tietoliikennejärjestelmistä käyttöliittymänsä osalta. Tylsän tekstipohjaisen valikon sijasta Internet-palvelimet tervehtivät käyttäjää värikkäin ns. kotisivuin. Ne saa kuitenkin näkyviin vain erityisen "WWW"-yhteysohjelman avulla.

Telen ilmaisjakelulevykkeeltä löytyy NetScape, eräs suosituimmista Internet-katseluohjelmista. Toinen yleinen WWW-yhteysohjelma on Mosaic.

Sekä NetScape että Mosaic osaavat käynnistää tietoliikenneohjelman ja avata yhteyden. Ensikertalainenkin pääsee helposti alkuun, mikäli yhteysohjelma "löytää" modeemin, kuten se useimmiten tekee.

Kirjoittamalla halutun WWW-palvelimen nimen osoitekenttään voi muutamassa sekunnissa saada yhteyden missä päin tahansa maailmaa sijaitsevaan toiseen tietokoneeseen – ellei verkossa satu olemaan ruuhkaa. Värillisten kuvasivujen, äänen sekä videokuvan siirtely vaatii monikymmenkertaisesti tehoa merkkipohjaisten tiedostojen käsittelyyn verrattuna, ja käyttäjien määrän nopea kasvu aiheuttaa ajoittain hitautta Internet-yhteyksiin.

Ellei tiedä haluamansa koneen verkko-osoitetta, Internet neuvoo. Palvelua välittävän yrityksen kotisivulta löytyy osoitteita, joissa on luetteloituna eri alojen palvelimia. Niitä voidaan etsiä mm. hakusanojen avulla. Kotimaisten palvelujen listoja löytyy mm. osoitteista "http:www.cs.hut.fi/suomi.html" ja "http:www.cardinal.fi.index".

Etsintä hakusanalla "agriculture" (maatalous) tuotti hetkessä 27:n eri puolilla maailmaa sijaitsevan yliopiston ja tutkimuslaitoksen osoitteet, mukana mm. Helsinki University.

(KUVA 3)

Internetin vahvuus ja samalla sen suurin heikkous perustunee siihen, että mikään organisaatio ei varsinaisesti vastaa verkon ylläpidosta, saati siellä liikkuvien tietojen laadusta. Verkosta löytyy valtavasti sekä hyödytöntä että käyttökelpoista tietoa kaikesta mahdollisesta, mutta lähdekritiikki jää vastaanottajan vastuulle.

Verkossa voi liikkua tunnistamattomana tai väärällä nimellä, ja periaatteessa mikä tahansa verkon kautta välitetty kysely, viesti tai muu tieto voi joutua myös vääriin käsiin.

Valtionhallinnon tietoturvallisuutta tutkinut työryhmä on äskettäin antanut ohjeet Internetin käytöstä viranomaisten välisten sähköisten asiakirjojen siirtelyssä. Niiden mukaan virasto voisi mm. sallia tyhjän lomakepohjan lähettämisen asiakkaalle Internetin välityksellä, mutta ei täyden lomakkeen palauttamista viranomaiselle.

KUVATEKSTI:

Telen Internet-kotisivu, käyttöliittymänä NetScape.

Takaisin juttuluetteloon

Tietotila Oy:n pääsivulle