Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1995
Tietotekniikasta tuntuu olevan toivotonta yrittää kirjoittaa mitään, mikä olisi edes ilmestymishetkellä ajan tasalla.
Tuskin oli painomuste ehtinyt kuivua viime numerossa julkaistussa Internet-jutussa, kun saatiin tieto keskeisten maatalousalan palveluiden saavutettavuudesta tämän verkon kautta: Maatalouden tutkimuskeskuksessa otettiin kesäkuussa käyttöön Internet-yhteyskone, jonka kotisivuilta löytyvät linkit keskeisiin maatalouden tietopalveluihin. Sen toimintaan päästiin tutustumaan Kantri-näyttelyssä.
Saadakseen nopean yleissilmäyksen sähköisesti saatavilla olevista maatalousalan palveluista käyttäjä tarvitsee vain modeemin (mieluimmin 14.400 tai 28.800 bps nopeuksisen) sekä yhteysohjelman. Ilman käyttäjäsopimusta palveluihin pääsee Telen iNET OPEN -palvelimen kautta. Yhteysohjelmankin saa "ilmaiseksi" numerosta 0800-150150 (lisenssimaksun on maksanut Telecom Finland Oy).
Vuosi sitten NetScape-ohjelma oli Euroopassa täysin tuntematon. Telen nykyinen ohjelmisto on jo kolmas Suomessa markkinoitu versio (2.01/10.5.95). Ohjelmaa on siis päivitetty jo kolmesti.
Tärkein päivitys eli ohjelman valikoiden varustaminen suomenkielisin tekstein on kuitenkin toistaiseksi tekemättä. Useimmat tuntemani tietokoneen käyttäjät (mikroharrastajia lukuun ottamatta) käyttäisivät ohjelmia mieluimmin omalla äidinkielellään. NetScape-ohjelman kääntäminen suomeksi alkaa vasta syksyllä, ilmoittaa Tele.
Maatalouden tutkimuskeskuksen tietopalveluyksikön kotisivua ei kesäkuussa löytynyt hakuluetteloista. Yhteys Jokioisten palvelimeen saadaan vain kirjoittamalla "Location" -kenttään "http://www.mtt.fi" ja painamalla Enter.
MTT:n omien tietosivujen lisäksi Agronet-päävalikosta löytyvät valmiit yhteydet mm. Maaseutukeskusten Liittoon ja alueellisiin maaseutukeskuksiin, Ilmatieteen laitokseen, Maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen, Maa- ja metsätalousministeriöön, Maatalouden laskentakeskukseen, Maatalouskirjastoon sekä Työtehoseuraan. Mukana on myös maataloustuotteiden jalostukseen keskittyneitä yrityksiä.
Alkuun päästyä on helppo todeta, että mm. sääpalvelun sekä Agri-maatalousartikkelitietokannan käyttö on helpompaa ja nopeampaakin kuin muilla yhteysohjelmilla. Kenties tämä Internetin uusin aluevaltaus tuo tietoverkon myös niiden käyttäjien ulottuville, joiden mielestä tähänastiset tietoliikenneohjelmat ovat olleet kömpelöitä ja konstikkaita käyttää?
Kuluttajatutkimuskeskuksen kesäkuussa julkistama selvitys tietoverkkopalveluista tavallisen käyttäjän kannalta tukee tätä käsitystä. Selvityksen mukaan TeleSammon ja Infotelin kautta tarjotuissa palveluissa oli monenlaisia puutteita.
Ensikertalaiselta kuluu kohtuuttomasti aikaa pelkästään peruskäytön opetteluun. Sisällön tasokaan ei aina vastaa odotuksia: Verkosta löytyi vanhentuneita ja virheellisiäkin tietoja.
Jopa Telmo-verkosta poistuminen asianmukaisesti voi olla ongelmallista. Esimerkiksi sopii Yhtyneissä Kuvalehdissä henkilökunnan yhteiskäytössä oleva "pankkiautomaatti" – mikrotietokone, jolla jokainen voi hoitaa pankkiasiansa modeemeitse: Joka toinen käyttäjä osaa lopettaa puhelinyhteyden ainoastaan katkaisemalla laitteesta virran!
Multimedia ei ole sama asia kuin Internet. Termi tarkoittaa mikrotietokoneen tiedonhallinnan ja -esityksen käyttöjärjestelmää, joka perustuu tietopakettien eli solujen välisiin yhteyksiin eli linkkeihin. Solut voivat sisältää tekstiä, ääntä, kuvia tai videokuvaa. Näitä paketteja voidaan katsella ja kuunnella käyttäjän haluamassa järjestyksessä. Multimediamuotoista tietoa löytyy Internetin lisäksi mm. CD-ROM- tietolevyiltä.
Värikuvien katselu ei tietenkään ole mahdollista mustavalkotelevisiolla eikä myöskään yksivärinäyttimellä varustetulla mikrolla. Multimediaan mahdollisesti sisältyvää ääntä ei saa kuuluviin, ellei tietokoneeseen kuulu ns. äänikorttia kovaäänisineen.
Kotikäyttöön kaupitelluissa ns. multimediamikroissa on mukana äänikortti ja kaiuttimet sekä CD-ROM-levyasema. Kesäkuussa näin varustellun Compaq Presarion (486SX) 8 MB keskusmuistilla ja 420 MB kiintolevyllä sai alle 7.000 ja IBM Aptivan (4/270 MB) alle 6.000 markalla eli arvonlisäverotta siis alle viiden tonnin. MKL esitteli kesänäyttelyssä vastaavaa kotimaista ICL:n laitetta (ilman romppuasemaa) vieläkin halvemmalla.
Internetin käyttämiseksi multimediamikron lisävarusteeksi tarvitaan siis ainoastaan modeemi.
Uusien 486-mikrojen hintojen pudottua tälle tasolle vanhempien laitteiden päivittäminen multimediakelpoisiksi tuskin kannattaa varsinkin, kun uusien lisäkorttien liittäminen vanhaan mikroon ei aina suju ongelmitta. Ns. yhteensopivuus on hieman venyvä käsite: Se, että lisälaite sopii sille tarkoitettuun liittimeen, ei vielä takaa sen toimivuutta entisen laitekokoonpanon kanssa.
Ostamalla valmiin "multimediakoneen" välttyy turhauttavilta yhteensopivuusongelmilta. Lisävarusteena hankittavan modeemin sentään yleensä saa toimimaan missä mikrossa tahansa.
Tietotila Oy:n pääsivulle