(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1996
EU-jäsenyys toi tullessaan muutoksia maatilojen tilinpitoon. Ehkä eniten muuttui verotus ja sen myötä kirjanpito-ohjelmat. Maanviljelijät ja metsätilojen omistajat saattoivat halutessaan liittyä arvonlisäverojärjestelmään jo toissa vuonna, ja viime vuoden alusta lukien se muuttui pakolliseksi kaikille tiloille. ALV-laskennan vuoksi tietokoneesta on tullut kirjanpidonkin kannalta yhä välttämättömämpi väline.
Kirjanpitovelvolliset laativat ALV-laskelman sekä maksavat veron kuukausittain. Useimmat viljelijät laativat arvonlisäveroilmoituksensa vain kerran vuodessa.
Loppuvuonna lukijat soittelivat vero-ongelmistaan toivoen ALV:tä ja sen laskentaa käsiteltävän mikropalstalla. Erityisesti ne mikroilijat, jotka olivat luoneet itse kirjanpitosysteeminsä jonkin taulukko-, kortisto- tai monitoimiohjelman avulla, olivat avun tarpeessa.
Neuvottomiksi tunsivat itsensä myös vanhaan LVV-järjestelmään pohjaavia liikekirjanpito-ohjelmia ostaneet sekä ne varsinaisten maatalouskirjanpito-ohjelmien käyttäjät, joilla ei ollut voimassa olevaa päivityssopimusta.
Ongelmat osoittautuivat odotettua laajemmiksi, siksi ohjeita eri tyyppisten ohjelmien räätälöimiseksi uuteen systeemiin ennen veroilmoitusten jättöpäivää ei saatu aikaan. Soittajia neuvottiin etsimään apua neuvontajärjestöistä sekä oman ohjelmistonsa tukipalvelusta yleensä maksullisen päivitysversion muodossa.
Noin joka kymmenes viljelijä pitää kaupallisia kirjanpito-ohjelmia liian kalliina, ja on siksi laatinut veromuistiinpanonsa mikron kylkiäisenä saadulla tietokanta- tai taulukkolaskentaohjelmalla. Ohjeita kirjanpidon laatimiseksi mm. Works- ja First Choice -monitoimiohjelmilla on julkaistu alan lehdissä, myös KM:ssä.
Yleisin kysymys kuului: Voinko itse lisätä vanhaan ohjelmaani nykyisen arvonlisäverojärjestelmän edellyttämät muutokset?
Vastattuani soittajille "periaatteessa kyllä" kokeilin itse, miten homma sujuu käytännössä. Se ei ollutkaan niin helppoa kuin kuvittelin!
First Choice -verokirjanpidossa, joka esiteltiin KM:ssä 5/90, ALV-laskenta saatiin toimimaan lisäämällä kirjauslomakkeeseen kohta arvonlisäveroprosenttia varten. Tämä osuus vähennetään automaattisesti kirjauksen bruttosummasta ja siirretään joko tilille "ALV-saaminen ostoista" (menotositteet) tai "ALV-velka myynneistä" (tulotositteet). Jos veroprosenttia ei ilmoiteta, summa siirtyy bruttomääräisenä asianomaiselle tilille.
FC-kirjaussysteemissä koontitositteelta, kuten tiliotteesta samalla kertaa useammille eri tileille kohdistuvien vientien kirjaus ei kuitenkaan toimi tällä algoritimilla, jos veron osuus eri suoritteissa on erilainen. Jokaisesta eri ALV-prosentteja sisältävästä viennistä joudutaan laatimaan oma kirjaustosite.
KM:ssä 4/92 esitelty Works-kirjanpitomalli (TiliRenki) toimi hyvin myös Works 3.0 -ohjelmalle siirrettynä (saatuani suomenkielisen Worksin 600-sivuisine käyttöoppaineen 5.995 markan "multimediamikron" kylkiäisenä olin hävittänyt Works 2.0 -kopioni). Koska Worksin tietokanta on kuitenkin rakenteeltaan lähinnä taulukkolaskentaa, en onnistunut laatimaan kirjausjärjestelmää, joka olisi osannut laskea arvonlisäveron osuuden eri prosentteja sisältävästä koontitositteesta muutoin kuin makrojen avulla. Kun kuitenkin tiedän makro-ohjelmoinnin olevan useimmille pc:n käyttäjille vierasta, joudun toteamaan, että Works-kirjanpidon räätälöinti ALV-laskentaankin sopivaksi ei ole aivan yksinkertainen tehtävä.
Kolmas Suomessa suosittu DOS-monitoimiohjelma, numerossa 5/93 esitelty Ykkönen sisältää nyt valmiin liikekirjanpito-ohjelman sekä maatilataloudenkin tilikartat. Omatoimista ohjelmointia vaivattomampi vaihtoehto on 180 markan päivitysmaksu, jolla saa siis ALV-laskennan sekä siihen liittyvän, kuukausittain tai vuosittain tulostettavan automaattikirjaustositteen. Vaikka Ykkönen oikeastaan on "vain" monitoimiohjelma, sen valmiit kirjanpito- ja laskutussovellukset ovat hinnan huomioon ottaen todellinen vaihtoehto veromuistiinpano-ohjelmille.
Vanhat, liikevaihtoveromalliin perustuvat tiliohjelmatkin ovat periaatteessa yhä käyttökelpoisia. Tulosteissa tietenkin lukee "LVV" kohdissa, joissa nyt tarkoitetaan ALV:tä, mutta verotuksen kannalta tällä ei liene merkitystä. Kuitenkin jok’ikisen ALV:hen vaikuttavan tilin laskentasäännöt on syytä tarkistaa, jotta ennen vain osittain vähennyskelpoiset kulut kuten investoinnit tulisivat otetuiksi huomioon ostojen ALV-vähennyksinä.
Menettelyä helpottaa, jos kirjauksessa käytetään bruttokirjausta (jossa ohjelma vähentää automaattisesti veron osuuden hinnasta ja sijoittaa sen asianomaiselle ALV-tilille). Nettokirjausmenetelmä, jossa tositteelta kirjataan erikseen veroton nettosumma kyseiselle tilille ja erikseen veron määrä ALV-tilille, toimii sekin, mutta on käytännössä työläämpi.
Useimmat liikekirjanpito-ohjelmien valmistajat suosittelevat siirtymistä bruttokirjaukseen. Pyöristyksistä johtuen veron määrä saattaa vuoden aikana muodostua muutaman markan verran eri suuruiseksi, mutta tällä ei käytännössä liene merkitystä.
Vertailin myös varsinaisten maatalouskirjanpitosovellusten ALV-ominaisuuksia syöttämällä samat koetositteet eri demo-ohjelmiin. Kaikki kokeilemani viime vuoden versiot laskivat ALV:n oikein, vain menettelyn selkeydessä sekä ALV-velka- ja -saamistilien nimeämiskäytännöissä on eroja.
Kaksipuolista kirjanpitotapaa käyttävät ohjelmat tuntuivat selkeimmiltä käyttää. Ne soveltuvat sellaisenaan myös yhtiömuotoisen sivuelinkeinotoiminnan tarpeisiin.