Takaisin juttuluetteloon
(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1997
Jokainen, joka on joskus joutunut laatimaan talousarvioita tai hinnoittelulaskelmia pelkkä laskukone apunaan, oivaltaa oitis tietokoneen ylivertaisuuden kynään ja paperiin verrattuna.
Taulukkolaskennan perusajatus on lyhyesti se, että kun yrityksen budjetti tai tuotteen valmistuskustannukset on laadittu taulukon muotoon, yhdessä ruudussa eli solussa olevaa lukua muutettaessa muuttuvat samanaikaisesti kaikki ne rivi- ja sarakesummat, joihin muutos vaikuttaa. Työn säästö muihin menetelmiin verrattuna on suunnaton, ja samalla virhemahdollisuudet vähenevät.
Henkilökohtaiset tietokoneet alkoivat yleistyä maatiloilla, kodeissa ja konttoreissa 80-luvulla. Ehkä tärkein syy oli taulukkolaskenta – uusi ohjelmatyyppi, jota ei tunnettu tuon ajan suurissa toimistotietokoneissa. Jo 70-luvun lopulla monet yrittäjät olivat hankkineet Apple II -tietokoneen pelkästään VisiCalc-taulukointiohjelman vuoksi.
IBM:n aloitettua pc-mikrojen valmistuksen vuonna 1981 kolme muutakin yritystä oivalsi tehokkaiden taulukko-ohjelmien mahdollisuudet uuden standardin mukaisissa laitteissa. Markkinoille tulivat mm. Lotus 1-2-3, Microsoft Multiplan sekä Borlandin Quattro.
Ensimmäiset IBM PC:t oli varustettu vain 64 kilotavun (!) keskusmuistilla. Multiplan-ohjelma pystyi silti käyttämään siinä jopa 63 saraketta ja 255 riviä sisältäviä taulukoita.
Muistien hinnan laskiessa ja laitteiden tehon kasvaessa taulukointiohjelmien työskentelytila vakiintui hetkeksi Lotuksen 255 sarakkeeseen ja 8.192 riviin. Pian parhaat monitoimiohjelmatkin pystyivät tarjoamaan enemmän tilaa: First Choice loihti 640 kB:n laitteilla käyttöön 767 sarakkeen ja 1024 rivin laskenta-arkin.
Taulukon koon kasvulla ei enää vuosiin ole ollut tavallisen käyttäjän kannalta merkitystä: työtila ja kaavat eivät varmasti lopu kesken. Valtaosa taulukointiohjelmilla suoritettavista laskelmista pystyttäisiin yhä tekemään 80-luvun dos-ohjelmillakin. Nykyisillä Windows-ohjelmilla kuten Microsoft Excelillä eivät rajat käytännössä tule milloinkaan vastaan.
Jo kymmenkunta vuotta taulukointiohjelmat ovat osanneet muuntaa tulosteet myös ns. graafiseen muotoon erilaisiksi pylväiksi, piirakoiksi ja käyriksi sekä kuvaruudulle että paperille.
QubeCalc-niminen shareware-ohjelma toi mukaan uuden, hienon ominaisuuden: useita taulukoita voitiin liittää yhteen esimerkiksi useamman vuoden kirjanpitojen tai budjettien tarkastelemiseksi yhtä aikaa "kolmiulotteisesti". Nykyisissä ohjelmissa, kuten Excelin 4- ja 5-versioissa tämä piirre on toteutettu ns. työkirjan avulla: uutta taulukkoa laadittaessa syntyy automaattisesti vähintään 16 päällekkäistä ja toisiinsa liittyvää, samaa laskentamallia käyttävää taulukkoarkkia.
Taulukko-ohjelmat ovat kehittyneet varsin monikäyttöisiksi: laatimalla laskenta-arkin käyttöliittymäksi ns. lomake useimpia ohjelmia voidaan melko kätevästi käyttää myös kortistoina. Kun esimerkiksi osoitetietokanta tallennetaan taulukoksi, lomakeliittymän avulla siitä voidaan poimia osoitteita sarjakirjeisiin tai tulostaa niitä tarroille likimain yhtä kätevästi kuin varsinaisista tietokantaohjelmista.
Taulukon ruutuihin eli soluihin on jo pitkään pystytty tallentamaan muutakin kuin numeroita ja tekstiä. Windows- versioissa taulukon solu voi mm. sisältää viitauksen eli linkin esimerkiksi kuvaan tai äänitiedostoon. Näin taulukkolaskimella voidaan ylläpitää jopa tietokantaa, jossa jokaiseen tietueeseen eli korttiin sisältyy vaikkapa valokuva tai ääninäyte.
Pitäisikö jokaisen tietokoneen hyötykäyttäjän hankkia myös erillinen taulukkolaskentaohjelma, esimerkiksi uusin Excel?
Vastaus riippuu paljon siitä, mitä varusohjelmia koneessa on ennestään. Jos laite on hankittu 90-luvulla, sen mukana on monesti seurannut joukko täysin käyttökelpoisia ohjelmia, yleensä ainakin tekstinkäsittely- tai monitoimiohjelmisto.
Monitoimiohjelmiin sisältyy useimmiten maatila- ja kotikäyttöön täysin kelvollinen taulukointiohjelma. Lukuun ottamatta vanhaa Ykköstä, jonka "hinnoittelulaskin" sisälsi vain 7 saraketta ja 19 riviä, taulukkolaskennan ominaisuudet ja suorituskyky riittävät vaikka mihin. Mm. Ms-Worksin kaikkien 90-luvun versioiden taulukointi kelpaa yrityskäyttöönkin. Uusimpien Windows-ohjelmien käyttö saattaa kuitenkin tuntua helpommalta siitä huolimatta, että turhia ominaisuuksia niissä on moninkertaisesti.
90-luvun tekstinkäsittelyohjelmissakin on kortisto-ohjelman lisäksi monenlaisia taulukointitoimintoja. Kokemusteni mukaan valitettavasti vain ani harva WordPerfectin käyttäjä tietää edes ohjelmansa osoitekortistosta, saati taulukoinnista.
Myös Word-kirjoitusohjelma osaa teksti-ikkunassa toimivassa taulukko-osiossaan kaikki peruslaskutavat, mm. keskiarvon laskennan. Wordilla laadittu taulukko voidaan kopioida Exceliin ja päinvastoin.
Windows-tekstureidenkin taulukointiominaisuudet siis riittävät tehokkaasti hyödynnettyinä varsin moneen työhön. Mm. Wordissa taulukkoa voidaan käyttää myös tietokannan tapaan. Ohjelmassa on jopa erityinen "tietolomake"-painike ja valintaikkuna tätä varten.
Jos kuitenkin taulukkolaskimella halutaan kehittää omia ohjelmistoja, tarvitaan tarkoitukseen parhaiten sopiva perusohjelma. Useimmissa tapauksissa turvallisin valinta on viimeisin Excel-versio.
Tietotila Oy:n pääsivulle