(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1998

Omat verkkosivut

Hankin kolme vuotta sitten internet-yhteysohjelman vanhan merkkipohjaisen Telix-tietoliikenneohjelman rinnalle. Käytin sitä aluksi lähinnä laskujen maksamiseen ja vain satunnaisesti "surffailuun".

Kalvolan Pirttikoskella ja internetissä heinäkuussa 1995 järjestetyssä Dekkarimaraton-tapahtumassa sain kuulla liki 40.000:n muun suomalaisen aloittaneen jo omat verkkoseikkailunsa saman ilmaisen iNET OPEN -yhteysohjelman avulla. Tämä Telen internet-kampanja herätti ansaittua huomiota ulkomaillakin.

Vähitellen verkon käyttöni lisääntyi. Tammikuussa laskin, että oltaessa modeemiyhteydessä internetiin kauemmin kuin puolitoista viikkotuntia ilta- ja viikonlopputaksalla mm. kuukausimaksullinen iNET PRO -liittymä tulisi nimetöntä yhteyttä halvemmaksi. Helmikuussa teinkin operaattorin kanssa "oikean" internet- asiakassopimuksen.

Internet-liittymään sisältyy aina sähköpostiosoite sekä tilaa omia verkkosivuja varten.

Mutta miten ne nettisivut oikein laaditaan? Tarvitaanko niiden tekemiseen erityinen ohjelma, kuten Adobe Page Mill tai Microsoft Front Page? Tai ehkä iNET FORUM -yrityspaketti, jolla "jauhopeukalokin osaa rakentaa sivut", hinta 2.490 markkaa? Jospa vain täydentäisin Word-teksturiani Internet Assistant -lisäohjelmistolla? Vai ostaisinko uusimman mikrolehden, jonka mukana on ohjelmaromppu ja lupaus: "Teet ensimmäisen www-sivusi puolessa tunnissa"?

En ole koskaan suosinut kalliita, vain yhden asian osaavia ohjelmia, joiden käyttö pitäisi erityisesti opetella. Siksi selvitin ensin, millä muilla tavoin internet-sivut voisi tehdä.

Verkkosivut ovat rakenteeltaan rivittämätöntä ja muotoilematonta ns. ASCII-tekstiä. Tekstin joukkoon lisätään ns. HTML-koodit, joiden avulla mm. Explorer- ja Netscape-selaimet pystyvät näyttämään sivun ulkoasun toivotulla tavalla. Tällaista tekstiä koodeineen pystyy laatimaan, muokkaamaan ja tallentamaan millä tahansa kirjoitusohjelmalla.

Kaikista Windows95-laitteista löytyy ainakin Notepad (Muistio) sekä tätä hieman graafisempi WordPad-teksturi, jolla tekstin pystyy tallentamaan sekä "tekstitiedosto"- että "MS-DOS- tekstitiedosto" -muodossa. Muistio on näistä selkeämpi ja varmasti tuttu kaikille tietokonetta käyttäneille.

Tällä palstallakin jo vuonna 1992 mainittu ilmainen VDE- teksturikin kelpaa tarkoitukseen. Sen editointiominaisuudet ovat erinomaiset, ja 48 yleisintä HTML-koodia voi tallentaa makrokirjastoon vain yhdellä näppäimellä käytettäviksi.

Neljänneksi vaihtoehdoksi löytyi huhtikuussa 1993 mikropalstalla esitelty monitoimiohjelma Ykkönen. Vaikka se ei tarvitse toimiakseen edes Windowsia, kirjoitusohjelmaa voidaan käyttää myös HTML-tekstin laatimiseen ja lukemiseen. Ohjelmasta löytyvät jopa ohjeet verkkosivujen koodaamiseksi. Narva Softwaren oma internet-esittelykin (osoitteessa www.narva.sci.fi) on laadittu Ykkösellä, joka lienee ainoa maatalouskirjanpito-ohjelma, jolla voidaan laatia verkkosivuja.

Nopeimmaksi, helpoimmaksi ja vaivattomimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui sveitsiläinen Super NoteTab — Muistion tapainen, mutta sitä paljon monipuolisempi julkisohjelma. Ilmainen freeware-versio sisältää mm. HTML-koodikirjaston värimäärityksineen, se osaa muuntaa eri tavoin tallennetut ääkköset selväkielelle sekä näyttää valmiiksi koodatun sivun automaattisesti selaimella. Pro-versio näyttää lisäksi HTML-koodit varsinaisesta tekstistä poikkeavalla värillä, mikä helpottaa kirjoittamista. Ohjelma löytyy mm. Tucowsista (ks. KM 9/97, s. 39), joka luokittelee sen viiden lehmän arvoiseksi. Suosittelen!

Internet on pullollaan toinen toistaan turhempia kotisivuja. Lukeeko niitä kukaan? Miksi niin monet kuvittelevat ventovieraiden olevan kiinnostuneita heidän perhevalokuvistaan, harrastuksistaan ja heidän puolisonsa, lastensa, vanhempiensa tai kotieläintensä mieliruuista ja horoskooppimerkeistä?

Entä jaksaako kukaan enää innostua teini-ikäisten tai muutoin lapsenomaisten hakkereiden tietokonegrafiikka-aikaansaannoksista — niistä erivärisistä pyörivistä, vilkkuvista ja hyppivistä härveleistä, jotka hidastavat sivujen siirtymistä omalle koneelle niin paljon, että kaikki mahdollisesti kiinnostuneetkaan eivät malta odottaa nähdäkseen, tuleeko koristeiden jälkeen asiaakin.

Itse aion laittaa verkkosivuilleni ainakin kymmenen vuoden atk- kokemuksen myötä kertyneitä vinkkejä eri laitteiden ja ohjelmien asennuksesta ja käytöstä sekä koosteen tällä vuosikymmenellä eri lehdissä julkaistuista tietokonejutuistani. Eiköhän tuollainen yhden viikonlopun puuhastelulla syntyne varsinkin, kun suurin osa teksteistä on jo valmiiksi tietokoneen levyillä, joista niiden nykyinen ulkoasukoodaus on helppo automaattisesti muuntaa www- muotoon. Yritän saada aikaan myös listan hyödyllisimmiksi havaitsemistani verkko-osoitteista.

Tätä kirjoitettaessa omat verkkosivuni eivät ole vielä valmiit (ovatko kenenkään koskaan?), mutta lehden ilmestyessä yllä oleva nettiosoite todennäköisesti toimii. Käykää katsomassa, antakaa palautetta, esittäkää toivomuksia, lähettäkää sähköpostia!

Viime numerossa julkaistussa, MMM:n lomakepalvelua käsitelleessä jutussani totesin, että en löytänyt uutta kirjanpitoavustuslomaketta numero 312. Mutta kyllä sekin oli Tikessä tarjolla, on ollut kuulemma jo tammikuusta lähtien. En vain ollut etsinyt kunnolla ryhmästä 57312.

Tämä ongelma koskee itse asiassa kaikkia internetin palveluja: verkossa on valtavasti tietoa ja palveluja, mutta erinomaisista hakurobotti- etsintäohjelmista huolimatta tottumaton tai kiireinen käyttäjä ei silti niitä aina löydä.