(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1998

Tietokoneoopperoita

Syyttäjän mukaan maksuton kylkiäinen vääristää kilpailua, kun se estää toisen hyvän selainohjelman, Netscape Navigatorin valmistajaa hinnoittelemasta tuotettaan niin kalliiksi kuin se haluaisi.

Asiakkaat sitä vastoin vaikuttavat varsin tyytyväisiltä nykyiseen tilanteeseen.

Olipa tulevan oikeusoopperan tulos mikä hyvänsä, viranomaiset ovat jo saattaneet itsensä naurunalaisiksi.

Tiedotusvälineet eivät ole antaneet yhtä paljon palstatilaa toiselle, paljon merkityksellisemmälle kanteelle, joka Microsoftia vastaan on nostettu. Mm. suomalaisperäistä Linuxia markkinoiva Caldera-yhtiö syyttää Bill Gatesin firmaa Windows- ja DOS-käyttöjärjestelmiä koskevasta valheellisesta tiedottamisesta. Suuryhtiön massiivinen mainonta on saanut aikaan sen, että osa asiantuntijoistakin uskoo Windows 95:n olevan itse se käyttöjärjestelmä, joka sisältää myös DOS-toiminnot, eikä päinvastoin.

Vaikka DOS koetaan epämuodikkaaksi, Windows 95 ei ole ainoa vaihtoehto kotimikroihin. Mm. Linuxilla arvioidaan olevan jo kolme miljoonaa käyttäjää, enemmän kuin Macintosh-järjestelmällä tai IBM:n OS/2-systeemeillä. Myös graafinen GeoWorks (ks. KM 12/94, s. 44) on taas tyrkyllä Nokian kommunikaattoria kookkaampiinkin laitteisiin.

Digital Research kehitti DR-DOSin 80-luvulla Microsoftin DOS-järjestelmän 3-versioiden pahimpien puutteiden korjaamiseksi. Sittemmin tuote vaihtoi omistajaa ja yritti vallata markkinoita ensin Novell DOS -nimisenä, nyt siis Caldera-yhtiön toimesta nimellä DR-OpenDos.

Caldera syyttää nyt Microsoftia valheista ja kilpailijain vahingoittamisesta mm. väitteellä, että yrityksen DR-OpenDos 7.02 -käyttöjärjestelmä ei olisi "Windows-yhteensopiva".

Käytettyäni tätä vaihtoehto-DOSia monta kuukautta mm. Windows-asennusten käynnistyslevykkeillä voin vakuuttaa, että se toimii! OpenDos on ehkä kaikkien aikojen paras ja yhteensopivin pc-käyttöjärjestelmä.

* * *

Mutta jos joku luulee, että internet-selaimissa ei käytännössä ole valinnan varaa, hän ei ole ainakaan ihan äskettäin tutustunut alan tarjontaan. Microsoftin Explorer on toki vaivattomin vaihtoehto suomenkielisiä ohjelmia suosiville, mutta Netscape ei ole sen ainoa vieraskielinen vaihtoehto.

Olen nyt parin viikon ajan surffaillut selaimella nimeltä Opera, versio 3.21. Sen voi imuroida mm. Eunetin Tucows-palvelimelta tai suoraan ohjelman norjalaisen kehittäjän verkko-osoitteesta www.operasoftware.com.

Oopperan käyttöliittymä on hieman eri näköinen kuin muissa selaimissa, joten se saattaa aluksi tuntua vieraalta. Mutta näinhän käy aina, kun ohjelman nimi tai versio vaihtuu. Jos on tutustunut ensimmäiseksi Operaan, siirtyminen Exploreriin tai Netscapeen tuntuu taka-askelelta.

Opera on nopea. Sivut latautuvat sillä samassa verkkoympäristössä 486-mikrolla nopeammin kuin Explorerilla Pentium-laitteessa. Lisäksi Operassa voi pitää limittäin avoinna jopa kymmeniä verkkosivuja yhtä aikaa, ja vierekkäinkin 2-4 kpl.

Kuvia ja tekstiä voi vapaasti zoomata eli suurentaa ja pienentää ruudulla. Näin heikkonäköinenkin pystyy lukemaan verkkosivuja.

Kaikkia toimintoja voidaan hiiren sijasta hallita myös näppäinkomennoin. Opera toimii ilman modeemiyhteyttäkin: sitä voi käyttää vaikkapa cd-rompulla toimitettujen kuvien katseluun. Eikä ohjelma kaatuile!

Shareware-selaimen 30 päivän ilmainen kokeiluoikeus tarkoittaa todellakin 30 käyttövuorokautta – niitä päiviä, jolloin verkossa ei vierailla, ei lasketa. Ja 30 käyttökerran aikana Operaan ehtii tottua ja kiintyä niin, että 35 dollarin rekisteröintimaksun maksamista alkaa ainakin vakavasti harkita.

Jos olet aikeissa vaihtaa vanhan, hyväkuntoisen 386- tai 486-mikrosi uudempaan vain pystyäksesi hyödyntämään internetiä tehokkaammin, voit nyt alkaa miettiä muuta käyttöä uuden koneen hankintaan varatulle 7.000–8.000 markalle: ohjelmasta on myös 16-bittinen versio vanhoja Windows 3.1- ja 3.11-järjestelmiä varten. Opera toimii mainiosti 8-megaisissa 386-laitteissa. Neljä megaakin riittäisi, mutta tällöin Windows95-ohjelmat yleensä toimivat hyvin hitaasti ja kärsivät muistiongelmista.