© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1999
Internetin käyttäjät saavat usein mikronsa kuvaruutuun mitä ihmeellisimpiä mainossanomia.
Jos jokin tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä sitä olekaan.
Olen liittänyt omille verkkosivuilleni linkin, jossa kerrotaan verkkohuijauksista. Useimmat ovat joko ketjukirjeitä, laittomia rahankeräyksiä tai verkosto- eli pyramidimarkkinointia.
Pyramidihuijaus noudattelee usein klassisen ketjukirjeen toimintamallia: päästäkseen mukaan uuden ainutlaatuisen laitteen, laihdutusvalmisteen, ihmelääkkeen tai kosmetiikkatuotteen suuria voittoja lupaavaan markkinointiorganisaatioon uhri joutuu ensin sijoittamaan omia varojaan tukkuvarastoon.
Noustakseen myyjäasteikossa suurempia voittoprosentteja tuottaville paikoille eli kohti pyramidin huippua joutuu hankkimaan uusia jälleenmyyjiä, sijoittamaan lisää rahaa tai osallistumaan hintaviin "markkinointikursseihin". Voitot kasaantuvat tietenkin systeemin luojien ja perustajien taskuun. Verkosto laajenee, kunnes liian monet autotallit alkavat olla täynnä ylihintaisen ja vaikeasti markkinoitavan tuotteen tukkuvarastoja.
Edellä kerrottua älköön kuitenkaan tulkittako siten, etteikö rehellistäkin verkostomarkkinointia saattaisi olla olemassa. Onhan ollut rehellisiä lakimiehiä ja poliitikkojakin.
Tarjouksiin, jotka kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta kuuluvat ilmaiset tietokoneet. USA-lainen FreePC ilmoitti viime helmikuussa jakavansa täysin nykyaikaisia ja normaalisti varusteltuja Compaq-laitteita ohjelmineen ja 56 kb modeemeineen ilmaiseksi, ja saikin heti toista miljoonaa tilausta.
Laitteita jaettiin kuitenkin vain 10.000 kappaletta, mutta loppuvuoden aikana on luvattu jakaa vielä 20.000 lisää.
Tätä kirjoittaessani näin uutisen toisesta samanlaisesta ilmaislaitetarjouksesta: FreeMac-niminen yhtiö aikoo jakaa Macintosh-tietokoneita tavoitteenaan jopa miljoona laitetta.
Tämä ei vaikuta tavanomaiselta verkkohuijaukselta: asiakkaathan eivät sopimusehtoja noudattaessaan joudu maksamaan mitään eivätkä sitoutumaan muihinkaan lisäkuluihin, kohtuullista noin sadan markan Internet-kuukausimaksua lukuun ottamatta.
Yritys vaatii laitteen haltijalta kirjallisen sitoumuksen sekä luottokortin numeron siltä varalta, että laite varastetaan tai asiakas käyttää sitä sopimusehtojen vastaisesti; tällöin yrityksellä olisi oikeus laskuttaa tietokoneen hinta. Kaikista sitoumuksista vapautuu palauttamalla laitteen.
Ilmaisten tietokoneiden jakelu perustuu mainosten pakkosyöttöön: laitteen 4 gigatavun kiintolevy on puolillaan mainosmateriaalia, jota on katseltava vähintään 10 tuntia kuukaudessa 30 kuukauden ajan. Tuon jakson jälkeen laite siirtyy lopulta käyttäjän omaisuudeksi ilman ehtoja.
Kiintolevyltä esitettävät mainokset sisältävät mm. ääntä sekä liikkuvaa videokuvaa, joiden siirtäminen internetin kautta modeemilla on useimmiten epäkäytännöllistä ja harmittavan hidasta. FreePC näyttää siis ruudun alareunassa ja oikeassa reunuksessa mainoksia koko ajan, kun laitetta käytetään. Työskentelyä varten käytössä on silti normaali 600 x 800 kuvapisteen suuruinen työpöytä.
Jokainen ilmaisen tietokoneen saaja joutuu ilmoittamaan yksityiskohtaiset tiedot iästään, asuinpaikastaan, perheestään, tuloistaan ja harrastuksistaan. Näitä tietoja yritys käyttää hyväkseen tarjoillakseen ainoastaan juuri tällaista henkilöä mahdollisesti kiinnostavia tuotteita: kotieläimiä omistamattoman mikrossa eivät vilise koiranruoka- ja kissanhiekkamainokset, eikä kerrostaloasukkaalle kaupitella ruohonleikkureita.
Ilmaisia tietokoneita ei vielä ole nähty Euroopassa. Käyttäjiä houkutellaan kuitenkin internet-mainonnan piiriin jo muillakin tavoilla kuin tekemällä portaaleista eli aloitussivuista toinen toistaan houkuttelevampia.
Ainakin neljä eri yritystä on jo luvannut maksaa internetin käyttäjille oman aloitussivunsa käytöstä. Ehkä mielenkiintoisin näistä on GoToWorld, joka myös jakaa ilmaiseksi samannimistä selainohjelmaa.
Kun GoToWorld-selaimen käyttäjä painaa dollarinkuvaa ohjelmassaan, hän voi liittyä "jäseneksi". Tämän jälkeen yritys lupaa maksaa noin kaksi markkaa jokaiselta tunnilta, joka internettiin ollaan liittyneinä siten, että selaimessa vaihtuvat mainokset ovat näkyvissä ruudulla. Aina 50 tunnin tultua täyteen yritys lupaa lähettää 20 dollarin shekin myös Eurooppaan.
Jäsenen tulisi myös värvätä lisää jäseniä siten, että uudet uhrit mainitsevat hänen jäsennumeronsa liittymislomakkeessaan. Tämän jälkeen dollareita pitäisi alkaa kertyä myös uusien jäsenten käyttötunneista mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän rahaa.
Ketjukirjepelin elementit ovat mukana, vaikka rahaa ei pyydetäkään. Tällainen "henkilökohtainen suoramainonta" saattaa olla edullinen ja tehokas tapa yrityksen tunnetuksi tekemiseksi. Joukkopostitusta eli spammausta kun yritykset eivät juuri uskalla käyttää, koska kaikki sähköpostin käyttäjät paheksuvat sitä ja se on monissa maissa kiellettyäkin.
GoToWorldin mainospalkissa viestit vaihtuvat 20 sekunnin välein. "Maksettu aika" päättyy 15 mainoksen jälkeen, mikäli yhtään mikron näppäintä ei ole painettu tuona aikana. Koko selainta ei siis tarvitse pitää auki: vain noin 2 x 15 cm:n kokoinen alue, jonka sijainnin ruudulla voi valita, ei isommin työntekoa haittaa.
Yrityksen tarjoileman ilmaisen ohjelman imurointi ja asennus sekä sähköisen liittymislomakkeen käsittely toimivat ongelmitta.
GoToWorld on tyylikäs ja helppokäyttöinen selain, jonka erikoisuuksiin kuuluu mm. automaattinen käännöspalvelu (ei kuitenkaan vielä suomeksi). Se osaa mm. hyödyntää Internet Explorerilla tallennetut suosikkiosoitteet, ja pankkiyhteysohjelmanikin toimi sillä moitteettomasti. Tämä ei ole huijausta!