© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2000

Eräs totuus Linux-käyttöjärjestelmästä

Onko Suomessa syntynyt Linux vain tietokoneista kiinnostuneiden opiskelijain harrastusväline, jolla he todistelevat itselleen ja muille, että ilman Microsoftin tuotteitakin tullaan toimeen? Vai onko se epäkaupallisuudestaan huolimatta jo kehittynyt, vakaa, vaivaton ja luotettava työkalu myös vaativaan ammattikäyttöön?

Vastaus riippuu siitä, keltä kysytään.

Moni on alkanut kyllästyä Windowsin lähes päivittäin toistuviin "Peruttamaton poikkeus muistipaikassa..." ja "Ohjelma on suorittanut laittoman toiminnon" -ilmoituksiin.

Toisaalta jopa raskaassa internet-palvelinkäytössä Linuxin väitetään toimivan yhtäjaksoisesti kuukausia. Lisäksi Linux-palvelimeen murtautumisen sanotaan olevan yhtä vaikeaa kuin Macintoshiin.

Mutta kuten viruksista ja vuoden 2000 ongelmasta, Linuxistakin kirjoittelevat myös toimittajat, jotka eivät ymmärrä, mistä on kyse. Siksi päätin kokeilla itse.

Linux ja useimmat sen yhteydessä toimitettavat ohjelmat, niiden ohjetiedostot sekä lähdekoodit ovat julkisia. Linux-käyttöjärjestelmän voi siis imuroida ilmaiseksi internetistä tai vaikkapa kopioida kaverin koneelta.

Ikkunointi- ja muine lisäohjelmineen Linux on lähes Windowsin kokoinen, joten useimmiten lienee kätevintä ostaa valmis asennuspaketti ns. levitysversiona eli distribuutiona.

Tunnettuja Linux-jakelijoita ovat mm. Caldera, Debian, Red Hat, Slackware, S.u.S.E ja Suomen ohjelmistotyö, joka on äskettäin tuonut markkinoille ensimmäisen suomenkielisen BestLinux-version.

Ensimmäisen Linux-asennusharjoitukseni tein jo toissa vuonna tietokonelehden mukana tulleella SuSE 5.2-versiolla. Itse käyttöjärjestelmän ytimen sain toimimaan Windows 98:n rinnalla, mutta mukana seurannut X-ikkunointi hiirineen ei suostunut käynnistymään haluamassani grafiikkatilassa.

Viime kesänä ostin Suomen Ohjelmistotyön neljä romppua sekä 340-sivuisen suomenkielisen käyttöoppaan sisältävän asennuspaketin nimeltä SOT-Linux asentaakseni sen toisen Pentium-mikroni lisäkiintolevyltä toimivaksi rinnakkaisjärjestelmäksi. Perus- Linuxin asennus sujuikin jo rutiinilla, mutta "Linuxin Windowsin" eli suomenkielisen KDE-ikkunamanagerin asennus ei ollut yhtä helppoa.

Kloonimikroni tunnistamattoman näyttökortin sekä merkittömän "made in China" -kuvaruudun teknisistä ominaisuuksista ei löytynyt tietoja. Niinpä mikään levitysversion näytönohjaimista ei toiminut sellaisenaan.

Linux osaa luoda ohjaintiedostot saatuaan tarkat tiedot oheislaitteiden ominaisuuksista, mutta niiden puuttuessa työ on kuin lottokupongin täyttämistä: tarvittiin monta onnekasta arvausta peräkkäin, ennen kuin riittävä tarkkuus ja värit ikkunointiohjelmalle löytyivät. Lisäjännitystä antoi tieto siitä, että kokeilu virheellisillä arvoilla saattaisi vahingoittaa kuvaputkea.

Suomenkielinen KDE-ikkunointi toimi moitteettomasti.

SOT:n KDE:ssä Linuxin termeille on väkisin väännetty omakieliset, melko kelvot vastineet. En ole täysin vakuuttunut suomentamisen hyödyllisyydestä. Oudot virheilmoitukset ovat vasta-alkajalle ihan yhtä käsittämättömiä, lukipa ruudulla "asennus ei voi poistaa ennakoivaa lukitusta tietokantaan" tahi "fat bread failed".

Kiinnostuin jälleen asiasta Calderan mainostettua marraskuussa uusinta OpenLinux-jakeluversiotaan Windowsiakin helpommin asentuvaksi. Tilasin oitis romput USA:sta todetakseni, että hieno graafinen asennusohjelma on osin huijausta: Windows 95:n käynnistyskuvan tapaan se vain piirtää ruudulle värikkään kuvan järjestelmän tekstirivejä peittämään. Ilmoitukset asennuksen etenemisestä näkyvät sitten ikkunassa selkokielisempinä.

Mutta tuo "automaattinen" asennusohjelma olisi tarvinnut toimiakseen 32 Mt työmuistia, vaikka itse Linuxille riittää 16 megatavua.

Niinpä ainoa varsinainen hyöty Calderan Linux-romppusarjasta oli StarOffice-ohjelmapaketin uusin 5.1-versio, jonka asensin voidakseni vertailla sitä StarOfficen samannumeroiseen Windows-versioon.

Linuxia, KDE:ta ja StarOfficea jonkin aikaa käytettyäni aloin oivaltaa, miten kehittynyt järjestelmä on kyseessä. Linuxhan ei tilttaa millään, vaikka jokin ohjelma menisikin solmuun! Myös KDE-käyttöliittymä hakkaa jo monilta osin sekä Windowsin että Macintoshin, se voidaan mm. haluttaessa jopa räätälöidä kumman tahansa näköiseksi.

Linux pystyy käyttämään sekä CD-romppuja että OS/2, FAT, FAT32 ja NTFS-alustettuja kiintolevyjä ja dos-korppuja. Windows 98 ja Windows NT sitä vastoin eivät ymmärrä edes toistensa 32-bittisiä levyformaatteja, saati Linuxin ext2-tiedostojärjestelmää.

KDE-käyttöliittymässä sekä rompun että dos-korpun käyttöönotto eli mounttaaminen sekä sulkeminenkin tapahtuvat periaatteessa täysin automaattisesti korpun kuvaketta hiirellä klikkaamalla. Käytännössä jouduin kuitenkin usein antamaan korpun tunnistuskomennon hankalasti komentoriviltä.

StarOfficen toimisto-ohjelmat toimivat sekä Linux- että Windows-järjestelmissä likimain samalla tavalla, eikä tiedostojen siirtelyssä Starin ja MS Officen välillä ilmennyt ongelmia.

Tiedustelin muutamilta maatalousohjelmien valmistajilta sähköpostitse heidän näkemyksiään Linuxista kotitoimistoissa. Kukaan vastanneista ei ollut vielä itse sitä kokeillut. Siksi esitettiin, että pc-ohjelmien olisi syytä toimia sellaisenaan esim. Dosemu-, OpenDos- tai Wine-emulaattorien avulla.

Linux on jo nyt käyttökelpoinen ja Windowsia turvallisempi vaihtoehto myös koti- ja toimistokäyttöön. Kun pääkäyttäjän salasanaa ei saateta lainkaan tumpeloiden tietoon, itse järjestelmän vahingoittaminen ja tärkeiden tiedostojen hävittäminen vahingossa tai edes ilkivaltaisesti on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Eri käyttäjätunnuksilla ei pääse käsiksi toisten tiedostoihin.

Mutta Linuxin käyttöönotto ja virittäminen on vasta-alkajalle liian vaikeaa. Eihän sitten T-Fordin päivien kukaan ole hankkinut autoakaan rakennussarjana: Linux-mikro pitäisi myydä ja ostaa käyttövalmiina eli käyttöjärjestelmä, oheislaitteet ja ohjelmat valmiiksi asennettuina. Ilmeisesti sellainen pystyttäisiin joka tapauksessa toimittamaan vastaavaa Windows-laitetta olennaisesti halvemmalla.

Jatkan harjoituksia ja palaan asiaan, kun uutta ilmenee.

Tietotila Oy:n pääsivulle