© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2000

"Tulostusongelmia"

Tietokone on mainio keksintö. Vaikka virheitä on yhtä paljon kuin ennenkin, ne eivät ole kenenkään vika.

KM:n edellisen numeron ilmestyessä Korkein hallinto-oikeus ilmoitti hylänneensä suurimman osan yli 5.000:n maan- ja muiden asianomistajien tekemistä valituksista, jotka koskivat Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotusta. Hylkäämispäätöksiin eivät vaikuttaneet Naturan käsittelyssä sattuneet lukuisat, tahallisiksikin epäillyt tietokone- yms. virheet.

George Orwellin "Vuonna 1984" -tulevaisuusromaanin päähenkilö on valtion virkamies, jonka tehtävänä oli historian väärentäminen muuntamalla arkistoihin tallennetut tiedot nykyhetken poliittista todellisuutta vastaaviksi. Työvälineenään Winston Smithillä oli puhekirjoitin, jolla hän "oiensi" uutiset sijoittaakseen sen jälkeen uudet versiot epäajanmukaisten sivujen tilalle.

Kirjailijan mielikuvitus ei vielä teoksen ilmestymisvuonna 1949 ollut riittänyt kuvittelemaan, miten paljon helpommin vastaava homma hoituu atk-tekniikan avulla, kun muuttuvasisältöisiä asiakirjoja ei enää lainkaan paineta paperille.

Valtioneuvoston 20.8.98 luonnonsuojelulain nojalla tekemään Natura 2000 -päätökseen liittyi 23 megatavun laajuinen, 2.9.98 päivätty Access-tietokanta, joka sisälsi tiedot Suomen ehdotukseen sisältyneistä yhteensä 7,5 miljoonan hehtaarin suojelualueista. Tästä Suomen ja EU:n välisen valtiosopimuksen alkuperäisestä liiteasiakirjasta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista saada virallisesti oikeaksi todistettua kopiota.

Ympäristöviranomaiset selittivät, että koko tietokannan kopiointi esimerkiksi CD-ROM-levylle ei olisi mahdollista "tekijänoikeuksien" vuoksi. Kukaan ei ole kuitenkaan täsmentänyt, ketkä virkamiehet ovat oikeutettuja tekijänoikeuskorvauksiin julkisen asiakirjan sisällöstä.

Maanomistajat saivat omia alueitaan koskevista suojeluperusteista vain epätäydellisiä ja osin vieraskielisiä otteita. Eri aikoina ja eri viranomaisilta saadut kopiot olivat myös sisällöltään erilaisia; aluksi mm. tieto tärkeimmästä suojeluperusteesta eli ns. ensisijaisesta luontotyypistä puuttui kokonaan.

Suomenkieliset luontotyyppi- ja lajinimet ilmeisesti ilmestyivät ensi kerran mukaan vasta tietokannan 11.6.99 päivättyyn versioon. Kopio tästä on mm. KHO:lla ollut käytössään. Mutta Naturan uusi, muuttunut ja täydentynyt sisältö ei ole ollut kaikkien saatavilla, vaan valittajat joutuivat tukeutumaan Naturan eduskuntakäsittelyn aikaan käytössä olleisiin, tuolloin vielä kovin puutteellisiin arviointeihin.

Koska eri viranomaiset ovat eri aikoina luovuttaneet Natura-asiakirjoista erisisältöisiä kopioita, ympäristöministeri Satu Hassi esiintyi hieman ennen KHO-ratkaisujen julkistamista 29.5.2000 tv1:n A-Studiossa kertoen kansalle, että useita satoja liuskoja olennaista Natura-tietoa on jäänyt pois tietokannan paperikopioista "tulostusongelmien" vuoksi.

Tulostusongelmista ilmeisesti kärsittiin vielä KHO:ssakin, koska hylkäyspäätöksistä eivät ilmene edes alueiden arviointiajankohdat ja tietueiden muutospäivämäärät saati kyseisen biotoopin yleisyys tai merkitys Suomelle ja EU:lle.

Näin näppärästi Suomen hallitusmuodon noudattamista ja kansalaisten oikeusturvaa koskevat ongelmat oli saatu sysätyksi atk-väen niskaan, eikä kenenkään viranomaisen saati poliitikon tarvitse kantaa niistä vastuuta.

Oma atk-osaamiseni on niin rajallinen, että olen Accessista ja vastaavista relaatiotietokannoista tulosteita ottaessani aina joutunut itse määrittelemään, mitkä tiedot kulloinkin paperille pannaan.

Puhelimitse haastattelemani oikeus- ym. viranomaiset eivät suostu neuvomaan, miten tietokone saadaan tekemään päätökset siitä, mitä asiakirjan versiota kulloinkin käytetään ja mitkä osat Natura-tietokannasta kullekin kysyjälle halutaan esittää.

Koska kyseessä on yleinen Microsoft Office -sovellus, epäilemättä tällainen tekoälytoiminto olisi mahdollista ujuttaa ympäristökeskukseen vaikkapa makroviruksen muodossa.

Kaikki tietokonealaa ymmärtämättömät eivät kuitenkaan pidä tällaista selitystä uskottavana. He kyselevätkin nyt, miten entisen ulkoministerin vaalikampanjan olisi mahtanut käydä, jos tiedotusvälineissä olisi rohjettu edes esittää epäilys, että Suomen ja Euroopan Unionin välisen valtiosopimuksen liiteasiakirjan teknisen tallenteen peukalointi olisi ollutkin tahallista ja tapahtunut ympäristökeskusten virkamiesten toimesta ympäristö- ja ulkoministerien johdolla tai tieten.

KHO:n presidentti on julkisesti ilmoittanut Natura-valitusten hylkäysten tapahtuneen Access-tietokannan viimeksi muutellun version perusteella. Valituksia KHO:ssa käsitellyt sihteeri sitä vastoin ei ollut kiinnittänyt lainkaan huomiota käyttämiensä tietokantaversioiden tallennus- ja muutospäivämääriin. Ja KHO:n atk-lakimies ei suostu edes näkemään mitään perustuslaillista ongelmaa suomenkielisten asiakirjojen puuttumisessa eikä siinä, että EU:lle ja KHO:lle on toimitettu erilaista tietoa kuin alueiden entisillä haltijoilla oli käytettävissään.

Jukka Pekka Tolvasen väitöskirjasta "Maankäytön luonnonsuojelullinen sääntely" vuodelta 1998 ilmenee, että "tulostusongelmat" eivät suinkaan ole Natura-alueiden ainoa oikeusturvakysymys. Uuden oikeustieteen tohtorin mukaan Natura 2000 -verkoston toteuttamisjärjestelmä jättää näet suojelun sisällön sekä korvauskysymykset avoimiksi.

Tolvanen arvioi, että Suomen luonnonsuojelulakiin otettu Natura-sääntely ei näytä noudattavan luontodirektiivin perusajatusta. EU:n luonnonsuojelua koskevat lintu- ja luontodirektiivit eivät välttämättä ota huomioon kansallisia lähtökohtia.

— Luontodirektiivi on melko tulkinnanvarainen, eikä siitä ole juuri oikeuskäytäntöä, sanoo Tolvanen. Käytännössä Suomessa näyttäisi olevan aika rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi sopia yksittäisten Natura-alueiden käytöstä.

"Suomen hallitusmuodon 12.2 pykälä edellyttää täyden korvauksen maksamista pakkolunastuksesta ja siihen rinnastettavista voimakkaista käyttörajoituksista", toteaa Tolvanen väitöskirjassaan. Korvauskysymykset on syystä tai toisesta kuitenkin kokonaan "unohdettu" luonnonsuojelulaista.

Tolvasen mukaan Natura-säännösten vaikutusta maanomistajien oikeusturvaan voidaan siksi arvioida vasta, kun säännöksiä ryhdytään soveltamaan.

Natura-alueiden entisiä omistajia ei lohduta se tosiseikka, että kelvotonta kotimaista lainsäädäntötyötä ja oikeuskäytäntöä tuskin voidaan laittaa tietokonevirheiden syyksi.

Tietotila Oy:n pääsivulle