Tietotila Oy:n pääsivulle
© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2000
Kukapa olisi yhdeksän vuotta sitten voinut kuvitella, että kumisaappaita ja vessapaperia tekevä suomalaisyhtiö olisi vuosituhannen vaihteessa maailman mahtavin matkapuhelimien valmistaja. Tai että suomalaisen tietotekniikan opiskelijan harrastustyönään alulle panema käyttöjärjestelmä kehittyisi samassa ajassa mikrotietokoneiden tärkeimmäksi ilmaisohjelmistoksi.
Olen seuraillut Linux-käyttöjärjestelmän kehitystä vasta parin vuoden ajan. Nyt on vihdoin ilo kertoa, että suomalaiset Linux 2000 -versiot voittavat Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmät myös asennuksen ja käytön helppoudessa.
Windows ME:stä joutuu maksamaan noin 1.500 mk ja Windows 2000 -versiosta 2.500 markkaa. Best Linux 2000 CD-ROM-asennuslevyn saa vaikkapa lähimmästä R-kioskista 30 markalla. Uskomatonta, mutta totta: vain 30 markkaa täydellisestä käyttöjärjestelmästä lukuisine hyötyohjelmineen!
Mikäli haluaa myös käsikirjan sekä neljä rompullista Linux-ohjelmien lähdekoodia sekä pelejä, IT-Linux 2000 -paketista joutuu maksamaan 350 markkaa ja Best.Linuxista 395 mk. Mutta edes käyttöjärjestelmän ensiasennus ei enää edellytä monisatasivuisten kirjojen lukemista.
Best Linuxin asennus käynnistyy laittamalla romppu asemaan ja kytkemällä koneeseen virta. Asennusohjelma osaa osioida sekä alustaa kiintolevyn. Mikäli levyltä löytyy ennestään jokin käyttöjärjestelmä, kuten Windows, ohjelma kysyy, poistetaanko se vai säilytetäänkö se vaihtoehtona. Jos dos-osio jätetään voimaan, Linux pystyy lukemaan myös siellä olevia vanhoja tiedostoja.
Automaattinen asennus vaatii vähintään 32 megatavun työmuistia, mutta eipä tämän "pienempiä" koneita enää liene edes kaupan. Linux saadaan toimimaan paljon vaatimattomammissakin laitteissa, mutta asennusohjelma on tällöin käynnistettävä "vanhanaikaisesti" komentoriviltä.
Linux 2000 -version asennusohjelma tunnistaa pc-mikron tavanomaiset oheislaitteet ja osaa asentaa niiden tarvitsemat ohjaustiedostot. Asennus päättyy värikkääseen graafiseen "työpöytään", jossa ovat valmiina monien ilmaisohjelmien käynnistyskuvakkeet.
Myös Windows-tyylinen käynnistysvalikko ilmestyy ruudun vasempaan reunaan joko hiirellä, Windows-lippunäppäimellä tai Ctrl+Esc-näppäinyhdistelmää painamalla.
Kotikonttorin perustajaa kiinnostanevat eniten Linux-asennusrompun sisältämät hyötyohjelmat. Microsoft Officen ilmainen vaihtoehto, Star Office 5.1 asentaa itsensä käyttövalmiiksi napsauttamalla työpöydällä olevaa kuvaketta, joka asennuksen tultua valmiiksi muuttuu itse ohjelman käynnistyskuvakkeeksi.
Star Office -ohjelma toimii Linuxissa jopa fiksummin kuin Windowsissa. Se mm. ei pyri sulauttamaan koko työpöytää itseensä, kuten Windows-versiolla on tapana tehdä.
Star Officen taulukointi- ja tekstinkäsittelyohjelmilla sujuvat samat toimet kuin Microsoftin Office- tai Works-sovelluksilla. Tiedostojen siirrettävyys Windows-ohjelmiin ja -ohjelmista on vähintään tyydyttävä.
Suomenkielisestä Linux-KDE-työpöydästä poiketen Star Officen käyttöliittymä ja ohjeet ovat englanniksi. Starin internet-selain on hidas ja kömpelö, mutta onneksi mukana on myös erinomaisesti toimiva, ilmainen Netscape-selain. Ja vielä nopeampaa nettiä halajavat voivat imuroida norjalaisen Opera-selaimen Linux-version.
Linux-sähköpostiohjelmakin on käyttökelpoinen, eikä ulkoisen modeemin asetusten etsiminen ollut yhtään vaikeampaa kuin Windowsilla. Myös Gimp-kuvankäsittelyohjelmalla pärjää pitkälle, mm. Sony Mavica -digitaalikameran kuvien katselu sujui vaivatta.
Mutta mistä yritysohjelmat?
Windowsin uusien versioiden kehnoihin puoliin kuuluu yhä heikompi tuki vanhoille DOS-maatalousohjelmille. Siksi uuden mikron hankkija joutuu joskus ostamaan vanhojen, sinänsä moitteettomasti toimivien sovellustensa tilalle uudet Windows-versiot.
DOS oli melko alkeellinen järjestelmä, ja siksi Windows ei enää "tue" kunnolla sen kaikkein virhealtteimpia piirteitä. Tästä aiheutuu lisäongelmia: esimerkiksi Windows 2000 -järjestelmässä kaikki toimisto-ohjelmat ja vanhat pelit eivät toimi lainkaan.
Koska Linuxin "kernel" eli ydin on kehittyneempi, järjestelmä osaa tarvittaessa käyttää myös DOS-ohjelmia turvallisesti ns. emulaattorin avulla.
Suhtauduin XDOS-emulaattoriin epäluuloisesti. Hämmästykseni oli melkoinen havaittuani, että nekin vanhat ohjelmat, joita Windows 2000:lla ei voi käyttää lainkaan, toimivat täydellisesti Linuxin DOS-ikkunassa.
Yhä markkinoilla olevista DOS-yritysohjelmista ainakin Ykkönen (joka toimii Windows 2000:lla vain ilman hiirtä) palvelee moitteettomasti. Jopa hiiriohjaus sekä Ykkösen hallitsemat pitkät Windows-tiedostonimet toimivat Linuxilla!
Yritin tahallani saada joko ohjelman tai järjestelmän tilttaamaan kokeilemalla Ykkösen erikoistoimintoja, kuten "suoraa" levypinnan lukemista sekä RAM-työmuistin sisällön tutkimista, mutta järjestelmä ei kaatunut kertaakaan. (Luultavasti Linux ei laskekaan käyttäjää "oikeasti" kirjoittamaan suoraan levylle tai muuttelemaan RAMmin sisältöä.)
Linuxia ei saa nurin, eikä se salli DOS-ohjelmienkaan käyttäytyvän sopimattomasti.
Kun kaiken tämän saa 30 markalla, kannattaako uudesta Windowsista maksaa 1.500 tai 2.500 markkaa vain siksi, että tietokonepelejä löytyy laajempi valikoima?
Kuvateksti:
Maatalousohjelmista ainakin Ykkönen toimii ongelmitta myös Best Linux 2000:n DOS-emulaattorissa.