(C) Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 1996
Parhaat ilmaiset apuohjelmat
80-luvulla, kun DOSsien numerot vielä alkoivat kolmosella, ei tukihenkilö tullut toimeen pelkällä käyttöjärjestelmällä. Levytoimintoja, kuten varmistuskopioita varten tarvittiin erilaisia julkisia tai kaupallisia apuohjelmia, Nortoneita ja PcToolseja.
Valitettavasti nämä alun perin pienet ja kätevät apuohjelmapaketit paisuivat järkälemäisiksi kymmenen korpun ja kolmen kirjan kokoelmiksi. DOS 5:n myötä mm. vanha Norton menetti samalla kokonaan kykynsä eikä enää suostunut analysoimaan uudella käyttöjärjestelmällä alustettuja levyjä.
Viimeinen pisara kaupallisten apuohjelmapakettien suhteen oli PcToolsin buginen 7-versio. Rekisteröityneet käyttäjät tosin saivat pyytämättä korjauspäivityksen sekä Central Pointin anteeksipyynnön toivomuksin, että päivitys palauttaisi uskon yrityksen tuotteiden korkeaan laatuun. Ei palauttanut, olin jo ehtinyt luopua PcToolsin käytöstä — lopullisesti.
Shareware-maailma piti onneksi huolta siitä, mihin kaupalliset ohjelmistojen tekijät eivät olleet pystyneet. Erityisesti Pc Magazinen "The Utilities DOS Forgot" -kokoelmista löytyi apu miltei kaikkeen, mitä pelkällä käyttöjärjestelmällä ei ollut mahdollista kätevästi tehdä.
Muutamia näistä apuohjelmista käytän jatkuvasti vieläkin, vaikka DOS 6 ja Windows 95 tarjoavatkin jo liki vastaavia ominaisuuksia. Seuraavassa kymmenen kaikkien aikojen suosikkiani:
1. ANSWER
Komentojonon osana käytettynä siirtää käyttäjän näppäilemät merkit — mitkä tahansa — ympäristömuuttujaksi, jota voidaan sen jälkeen käyttää erilaisten "if"-ehtojen määrittämiseen. Frank Schweigerin public domain -ohjelma vuodelta -88 toimii yhä moitteettomasti jopa Windows 95:n DOS-ikkunassa!
2. ARCOPY
Eric Meyerin (VDE:n tekijän) erittäin luotettava varmistuskopiointiohjelma, joka tarjoaa vielä enemmän valintavaihtoehtoja kuin Buergin vakuuttava FBACKUP/ FRESTORE -ohjelmapari. Tuntee valitsimena mm. eurooppalaisen päiväyksen.
3. BAT2EXEC
Eräs monista BAT-tiedoston kääntäjistä, jonka avulla saat omat asennus- ym. komentojonosi vähällä vaivalla muunnetuksi EXE-tiedostoiksi. Lähde oli PC Magazine, tekijää en muista.
4. BMENU
Mark Strongin freeware-ohjelma vuodelta -89. Saat halutun kokoiset ja muotoiset palkki-valikot vaikkapa komentojonoihin juuri siihen kohtaan ruutua kuin tarvitset! Valittu palkki asettaa Errorlevel-arvon, jota voidaan käyttää muuttujana.
5. GREP
Alun perin luultavasti Unix-maailmasta periytyvä etsintäväline, joka löytää erittäin nopeasti tiedoston levyltä minkä tahansa siihen sisältyvän merkkijonon perusteella. Tekijä ei ole tiedossa?
6. INFOPLUS
Andrew Rossmanin public domain -ohjelma, joka antaa laitteistostasi ja levyjesi sisällöstä enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa kuin Microsoftin DOS 6:een vihdoin sisällyttämä MSD-diagnostiikkaohjelma.
7. KEY-FAKE
Charles Petzoldin PC Magazinessa vuonna -88 esitelty apuohjelma syöttää varsinaista pääsovellusta käynnistettäessä tarvittavat näppäinpainallukset automaattisesti. Näin esimerkiksi kirjoitusohjelmalla kulloinkin haluttu mallisivu tai taulukkolaskimen laskenta-arkki voidaan avata käyttäjälle valmiiksi.
8. LIST
V. Buergin loistava shareware-ohjelma tiedostojen katseluun ja tulostukseen on saanut versio versiolta lisää ominaisuuksia, mutta 80-luvun versioillakin tulee yhä toimeen. Kaikkien tiedostotyyppien katselun mahdollistavien tekstureiden, kuten VDE:n käyttäjät eivät tietenkään enää tarvitse Listiä.
9. MARK/RELEASE
Kim Kokkosen ohjelmapari vain toisinaan tarvittavien muistinvaraisten TSR-apuohjelmien varaaman tilan vapauttamiseksi oli tarpeellinen silloin, kun taustaohjelmia ei vielä saanut helposti sijoitetuksi ylämuistialueelle MEMMAKERilla.
10. SNIPPER
Tom Kihlkenin tekstinäyttöruudun kaappari, jolla halutut rivit tai sarakkeet saa ASCII-tiedostoiksi tai suoraan kirjoittimelle mistä tahansa DOS-sovelluksesta. 80-luvulla ei varmaan kukaan tukihenkilö tullut toimeen ilman tätä PC Magazinen julkisohjelmaa.
Viimeisenä, mutta kaikista tärkeimpänä on syytä mainita Peter Eshericin luotettava DIRECTORY CONTROL (DC.), joka on ilmainen. Se löytyy mm. Petteri Järvisen "Public Domain -ohjelmat" -kirjasta vuodelta 1991. Tätä käytän yhä päivittäin sekä levykkeiden tutkimiseen että verkkoympäristössä. Itse asiassa teen ohjelmalla ainakin 95% niistä toimista, joihin muutoin käyttäisin DOSsia tai LISTiä:
- Levyn tai levykkeiden tarkastelu ja hakemistopuussa liikkuminen
- Lähde- ja kohdelevyjen levytila, valittujen tiedostojen pituudet ja tarvittavien tilanvarausyksiköiden määrä
- Hakemistojen perustaminen, poistaminen ja nimen muuttaminen
- Tiedostojen kopiointi, poistaminen, move ja rename
- Ryhmäkopiointi, poistaminen, rename ja move, turvakopiointi
- Hakemiston sisällön kopiointi useammalle korpulle
- Tiedostolistan lajittelu nimen, tarkentimen, pituuden tai tallennusajan perusteella
- Tiedostojen sisällön katselu ASCII- tai heksamuodossa, rivitettynä tai rivittämättä.
Uusimmalla versiolla on lisäksi mahdollista avata valittu tiedosto suoraan tekstieditoriin tai kuvankäsittelyohjelmaan ja jopa käynnistää suoritettava BAT-, COM- tai EXE-tiedosto, mikä tekee tuotteesta todellisen Mini-DOSsin. DC:n käyttöön tottuneen on lisäksi helppo oppia ymmärtämään myös Windowsin File Managerin ja Program Managerin toimintaa.
Levynkorjaustyökaluissa ei ole enää DOS 6:n ja SCANDISK-ohjelman jälkeen tarvinnut haikailla muiden ilmaisten tai kaupallisten apuohjelmien perään. Mutta tiesitkö, että SCANDISK toimii myös DOS 5 -levyillä? Ei kuitenkaan kuutos-DOSsiin sisältyvä, vaan Windows 95:n beta-versioiden mukana tullut ohjelma. Siitä on ollut useampiakin versioita, ainakin PkLite:llä pakattuina 130- ja 137-kilotavuiset.
Kumpikin toimii myös DOS 5 -käyttiksessä tehokkaammin ja luotettavammin kuin mikään muu kokeilemani levynkorjausohjelma. Se kannattaa siis ottaa talteen Windowsin beta-asennuskorppusarjan ykköslevykkeeltä!
Takaisin juttuluetteloon
Tietotila Oy:n pääsivulle