© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2001

DOS ei ole kuollut — vielä

Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmä tulee kaikkien uusien kotimikrojen kylkiäisenä, halusimmepa sitä tai emme. Se on täydellisesti syrjäyttänyt vanhan DOSin. Tämä ei kuitenkaan pakota vaihtamaan jo kertaalleen maksettuja ja uusissa laitteissa entistäkin nopeammin ja luotettavammin toimivia DOS-ohjelmia Windows-versioihin.

Kymmenen vuotta sitten likimain kaikkien koti- ja yritystietokoneiden käyttöjärjestelmä oli DOS, joko Microsoftin tai Digital Researchin valmistama. Niinpä kaikki maatilojen ja muiden yritysten hyötyohjelmatkin toimivat tässä DOS-ympäristössä.

Useimpia DOS-aikakauden sovelluksia voi yhä käyttää joko Windowsin DOS-ikkunassa, käynnistämällä tietokoneen ns. DOS-tilaan tai joka tapauksessa ainakin buuttaamalla laitteen sillä vanhalla käyttöjärjestelmällä (levykkeeltä).

Windows-järjestelmien kiihkeä kehitys- ja päivitysruletti on valitettavasti johtanut siihen, että aivan kaikilla versioilla vanhojen DOS-ohjelmien käynnistäminen ja käyttäminen ei suju ongelmitta.

Windows 95-, Windows ME- ja Windows 98:n ensimmäisen version kanssa en ole vielä kohdanut vaikeuksia ainoankaan DOS-sovelluksen kanssa, paitsi ottamalla ns. suurten levyjen tuen käyttöön kiintolevyn DOS-osiossa.

Windows 98 SE ("Second Edition") on hieman pulmallisempi: se mm. ei aina suostu käsittelemään sovelluksen mahdollisesti itse asentamia Windows-kuvaruutufontteja, mutta muilta osin DOS-ohjelmat kyllä toimivat siinäkin.

Windows NT- ja uudessa Windows 2000 -järjestelmässä toimivat ongelmitta kaikki ne DOS-ohjelmat, jotka eivät pyri käyttämään suoraan kiintolevyä, näytönohjainta tai näppäimistön laitetasolla määriteltyjä dokumentoimattomia vaihtonäppäinyhdistelmiä. Tällaiset käyttöjärjestelmän rajoja venyttäneet erikoisuudet liittyvät yleensä peleihin, harvemmin maatila- ja yritystalouden hyötyohjelmiin.

Yksi poikkeus hyötyohjelmapuoleltakin löytyy. Noin 10 vuotta sitten TeleSammosta imuroitavissa ollut sähköpostin funktionäppäinten määrittelyohjelma FM, joka mahdollisti jopa 70 eri toiminnon tallennuksen pikanäppäimille, ei suostu käynnistymään Windows ME:llä, NT:llä eikä Windows 2000:lla, joten F-näppäimet eivät toimi niissä. Mutta eipä näin vanhoja DOS-sähköpostiohjelmia enää liene missään käytössä?

Atk:n ihmemaailma olisi paljon parempi, jos Microsoft keskittyisi kehittämään edes yhden tällä hetkellä kaupan olevista käyttöjärjestelmistään yhteensopivammaksi ja virheettömämmäksi, ennen kuin alkaa jälleen rahastaa uusilla versioilla. Mutta toive taitaa olla turha: tällä hetkellä myynnissä olevasta Windows XP:stäkin kuulemma kehitetään jo uutta myyntiversiota sen sijaan, että nykyisten käyttöjärjestelmien lukuisat tietoturva- ym. puutteet korjattaisiin ilmaiseksi.

Tilanne Suomessa

Kysyimme sähköpostitse maatalousohjelmien valmistajilta, millaisina he näkevät vanhalle DOS-käyttöjärjestelmälle laadittujen ohjelmien tulevaisuuden.

Vain neljä valmistajaa vaivautui vastaamaan. Ilmeisesti maatilaohjelmien tuottajia vaivaa sama tauti kuin monia muitakin internetissä tuotteitaan esitteleviä suomalaisyrityksiä: asiakkaiden sähköpostitiedusteluihin ja tarjouspyyntöihin ei reagoida mitenkään. Ei siis ihme, jos internet-sivut eivät lisää myyntiä.

Ohessa saapuneet mielipiteet sellaisenaan:

"Dos-ohjelmien aika on käymässä vääjäämättömästi umpeen huolimatta siitä, että he ovat hyvin nopeita, joustavia ja nopeasti ’räätälöitävissä’ asiakkaan toiveiden mukaisiksi. Pientä aikalisää DOS-ohjelmille antaa se tosiasia, että ne toimivat edelleen moitteetta kaikissa Windows-ympäristöissä sekä Linuxin DOS-emulaattoritilassa (edellyttäen, että ohjelma on tehty käyttäytymään käyttöjärjestelmän perusvaatimusten mukaisesti). Pienyrittäjissä ja ammatinharjoittajissa on myös huokeita ’kompromissiohjelmia’ arvostava joukkonsa."

"Kirjanpito-ohjelmamme on edelleen DOS-pohjainen. Sen merkitys myynnissä ei ole kovin suuri, mutta koska sillä on edelleen laaja käyttäjäkunta, sitä ylläpidetään ja myydään. Markkinointiin ei panosteta paljoa, mutta tuotteen alasajo ei vielä ole näkyvissä. ohjelma kun on edullinen ja monelle riittävä kirjanpidon tekemiseen."

"DOS-versiot ovat edelleen olemassa ja niitäkin myydään. Osa vanhoista käyttäjistä pitää niistä kovasti, mutta uudet asiakkaat eivät yleensä suostu niihin edes tutustumaan."

Tulostusongelmat

Microsoftin DOS-käyttöjärjestelmä toi 20 vuotta sitten tietokonemaailmaan uuden koodinumeroinnin mm. skandinavisten ÅÄÖ-merkkien käsittelemiseksi. Tämä vain 220 erilaista symbolia yhtä aikaa mahdollistava merkistö poikkesi ja poikkeaa edelleen sekä IBM-keskustietokoneiden että Macintosh-laitteiden käyttämistä.

Neljäs, Windows-ohjelmistojen käyttämä merkkijärjestelmä perustuu ANSI-standardiin. Se tunnetaan yleisesti myös nimellä ISO Latin 8859/1. Kaikkien varta vasten Windows-ympäristöön ohjelmoitujen sovellusten kirjaimistot ja fontit perustuvat tähän koodausjärjestelmään.

Viides, kotimikroissakin hitaasti yleistymässä oleva Unicode-merkistö (ISO Latin 10646) mahdollistaa lopulta jopa 65.000:n erilaisen merkin ja symbolin käytön ohjelmissa niin, että ne eivät voi vaihtua muiksi siirrettäessä tiedostoja käyttöjärjestelmästä tai maasta toiseen. Mahdollisista merkeistä on määritelty vasta puolet, joten kasvunvaraakin on.

Unicode-merkkijärjestelmä toimii vain, kun Windowsin asennuksen yhteydessä on muistettu valita "monikielisyyden tuki". Tällöin jopa vaatimaton WordPad-teksturi osaa maailman kaikki merkit ja symbolit.

DOS-systeemin syrjäytettyä 80-luvulla kilpailevat käyttöjärjestelmät kaikki kirjoittimetkin saivat vakiovarustuksekseen ainakin DOS-merkkijärjestelmän mukaiset kirjasimet eri kielialueilla välttämättömine ns. koodisivuineen.

Suomessa ja Ruotsissa yhä käyttökelpoisin on vakiokoodisivu 437, mutta vain Ruotsin maatunnuksella Windows-asennus osaa automaattisesti ottaa sen käyttöön. Suomenkielinen Windows asentaa DOS-ohjelmien merkkijärjestelmäksi koodisivun 850, mikä joudutaan vaihtamaan "käsin" oikeaksi Windowsin Changecp-ohjelmalla.

"Windows-kirjoittimet"

Kun tietokone vaihdetaan uuteen ja siihen asennetaan jokin vanha DOS-ohjelmisto, kirjoitin ei välttämättä toimi. Joskus ÅÄÖ-merkit tulostuvat virheellisesti tai jäävät kokonaan puuttumaan. Useimmiten syy tähän on se, että kirjoittimen windows-ajuria asennettaessa on unohdettu pieni, mutta tärkeä rasti ruudusta "Haluatko tulostaa DOS-sovelluksista?".

DOS-ohjelmat tarvitsevat kirjoittimen käyttämiseksi sen tulostusohjaimen eli ajurin, joka on toimitettu ohjelmiston mukana.

Muutaman vuoden ikäisestä ohjelmistosta todennäköisesti ei löydy täsmälleen uuden kirjoittimen mallimerkintää vastaavaa ohjainta, mutta ei syytä huoleen: samanmerkkisen laitteen jonkin varhaisemman mallin ohjain toimii yleensä DOS-tulostuksessa mainiosti.

Standardikirjoittimet kuten IBM Proprinter, Graphics Printer ja Epson-matriisikirjoitin, HP:n PCL5 ja Canon LBP sekä samojen laitemerkkien varhaisimpien mustesuihkukirjoittimien ohjauskielet toimivat yleensä näiden ja monien muidenkin laitemerkkien yhteydessä. Vielä 90-luvun puolivälissä yleisen VDE-kirjoitusohjelman mukana seurasi vain 16 kirjoitinajuria, mutta aina niistä on löytynyt jokin, joka ohjaa oikein uusimpiakin tulostimia.

Valitettavasti halvimmista kirjoittimista on — ilmeisesti hintakilpailusyistä — jätetty kirjasimet eli fontit kokonaan pois. Nämä ns. Windows-kirjoittimet eivät pysty tulostamaan tekstiä suoraan DOS-ohjelmista yksinkertaisesti siksi, että ne eivät tunne edes tavallisia konekirjoituskirjaimia. Windows-sovellukset kun osaavat tulostaa "courier"-konekirjoitustekstinkin printterille valmiina A4-näköisvedoksena.

Tulostuksessa tarvitaan tällöin välttämättä apuna Windows-tulostusohjainta eli ajuria "Yleinen" (Generic), joka tekee DOS-tulosteesta painokelpoisen muotoilemalla tarvittavat courier-kirjasimet mikron keskusmuistissa lähettääkseen sen jälkeen tulosteen sivu kerrallaan valmiina grafiikkana paperille painettavaksi.

On mahdollista, että nuorimmat tietokonemyyjät eivät tiedä tai ymmärrä tätä tosiasiaa, tai sitten he vain teeskentelevät tietämätöntä päästäkseen myymään ohjelmistoistaan uudet Windows-versiot vanhojen, sinänsä moitteettomasti toimivien tilalle.

OpenOffice — viimeinen vaihtoehto

Edellä kirjoitetusta lukijalle saattaa syntyä vaikutelma, että lähes kaikki DOS-ohjelmien käytössä mahdollisesti ilmenevät ongelmat johtuisivat maailman suosituimmasta tietokoneiden käyttöjärjestelmästä. Vaikutelma ei ole väärä.

Ne, jotka uskovat tulevansa toimeen ilman Windows-käyttöjärjestelmää esimerkiksi "kotimaisen" Linuxin avulla, saavat kaikki Windowsin DOS-ikkunassa toimivat vanhat ohjelmat toimimaan myös Linuxin DOS-emulaattorin avulla.

Niillekin käyttäjille, jotka eivät enää edes tunne muuta kuin Microsoftin Officen ja muut hiirikäyttöiset sovellukset, on vielä tarjolla kelpo vaihtoehto: ilmainen Open Office -toimisto-ohjelmapaketti, joka on saatavana suomenkielisenä sekä Linux- että Windows-käyttöjärjestelmille. Tämä erinomainen ohjelmisto on todellinen vaihtoehto myös niille yrityksille, oppilaitoksille ja köyhille kunnille, joiden budjetteihin Microsoftin muuttunut Office-lisenssikäytäntö uhkaa tehdä liian ison loven.

Ja sen jälkeen, kun OpenOfficen on todettu toimivan moitteettomasti Windowsissa, on vain ajan kysymys, milloin koko käyttöjärjestelmäkin voidaan vaihtaa Linuxiin. Kun luotettava ohjelmisto saa tuekseen yhtä luotettavan käyttöympäristön, voidaan vihdoin lopullisesti unohtaa DOS- ja Windows-järjestelmien tietoturva- ym. tekniset puutteet.

KUVATEKSTIT:

1. Jos DOS-ohjelmista halutaan tulostaa pelkästään numeroita ja tekstiä eikä ohjelman kirjoitinvalikoimasta löydy nykyisen kirjoittimen ohjainta, kannattaa valita vaihtoehto Yleinen / Vain teksti. Näin Windows osaa lähettää DOS-merkit ja grafiikan mille tahansa laitteelle.

2. Uusimmissa Windows-käyttöjärjestelmissä Yleinen-kirjoitinajurikin tarjoaa vaihtoehtoja. Joidenkin kirjanpito-ohjelmien tulostus matriisikirjoittimen ylileveälle jatkolomakepaperille onnistuu varmimmin, kun valitaan Generic IBM Graphics 9pin wide.

3. Tulostusohjainta asennettaessa ei pidä unohtaa klikata mustaa nappia "Haluatko tulostaa MS-DOS-sovelluksista?" -kysymyksen Kyllä-kohdassa.

4. DOS-ohjelmat eivät välttämättä "näe" verkkoon kytkettyä kirjoitinta, ellei sitä ole tulostusohjaimessa ohjelmallisesti "kytketty" tietokoneen PRN- eli LPT1-porttiin.

5. Jos DOS-ohjelma käyttää ääkkösiä tai 437-standardikoodisivun grafiikkamerkkejä tai molempia, ne eivät näy eivätkä tulostu oikein, kun Windowsissa koodisivu on valittu väärin: tässä 850.

6. Kun Windowsin asetuksissa on muistettu valita oikea DOS-koodisivu (437), ääkköset ja kaikki ohjelmien käyttämissä kehyksissä esiintyvät viiva- ja kulmamerkitkin sekä näkyvät että tulostuvat oikein.

Tietotila Oy:n pääsivulle