© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2001

Windows XP on melkein kuin Linux

Microsoftin uusi Windows XP -käyttöjärjestelmä julkistettiin Helsingissä 25. lokakuuta 2001. Pettymyksekseni edes kutsuvieraille ei jaettu ilmaisia näytteitä, vaan vanhan järjestelmän päivittäminen tulee maksamaan vähintään 790 markkaa. Mielestäni tuolle summalle ei saa riittävästi vastinetta.

Windows XP on epäilemättä paras ja vakain kotikäyttäjälle tarkoitettu Windows tähän mennessä. Se vaatii kuitenkin sähäkämmän suorittimen kuin entiset versiot.

Levytilaa järjestelmä varaa liki gigatavun, ja työmuistia on oltava vähintään 64, käytännössä 128 megatavua. Yli kahden vuoden ikäisten laitteiden omistajien ei kannata haikailla Windowsinsa vaihtamista.

XP pystyy käyttämään useampia vanhoja ohjelmia kuin edelliset Windowsit, mutta ei kuitenkaan aivan kaikkia. Siksi on hyvä, että päivitysversio antaa mahdollisuuden säilyttää myös edellinen käyttöjärjestelmä ja varustaa mikro ns. dual bootilla eli kaksoiskäynnistyksellä: virtaa kytkettäessä voi valita, millä versiolla halutaan työskennellä.

Linux-käyttöjärjestelmän lataajat Lilo ja Grub ovat jo pitkään osanneet kysyä, käynnistetäänkö laite Linuxilla vai muulla käyttöjärjestelmällä. Nyt tämä hyödyllinen ominaisuus on siis lopulta saatu myös Windowsiin!

Windows XP:n asentaminen muistuttaa muiltakin osin suuresti Linuxin käyttöönottoa, sekä hyvässä että pahassa.

Kuten Linuxin parhailla graafisilla asennusohjelmilla, jotka antavat käyttäjän rentoutua ja pelata Tetristä tai Billiä asennuksen aikana, myös Windows XP:n päivitys saattaa onnistua ilman erityisosaamista. Asennusohjelma siirtyy nopeasti mustista ja sinisistä alkuruuduista värillisiin ja alkaa mainostaa omaa erinomaisuuttaan, kuten jo edellisillä versioilla oli tapana. Parin automaattisen uudelleenkäynnistyksen jälkeen mikro käynnistyy lopulta ulkoasultaan uudistuneelle Windows-työpöydälle.

Valitettavasti aina ei kaikki suju näin onnellisesti. Oheislaitteet, kuten tulostimet, näytönohjaimet ja modeemit saattavat aiheuttaa ongelmia, aivan kuten Linuxillakin.

Asentaessani Windows XP-päivitystä vajaan kolmen kuukauden ikäiseen, 1.000 MHz:n PentiumIII-prosessorilla ja 192 megatavun RAM-muistilla varustettuun IBM NetVistaan asennusohjelma törmäsi ongelmiin jo yrittäessään ottaa automaattisesti yhteyttä Microsoftiin suorittaakseen ohjelman aktivoinnin ja rekisteröinnin. Laitteeseen yhdistetty 56 kilobitin modeemi oli kai järjestelmälle liian hidas, eikä yhteyttä saatu. Siitä alkaen laite valitti "lähiverkkoyhteyden" puuttumista.

Epson Stylus Photo -värikuvatulostimen valintaikkuna vaihtui suomenkieliseksi, mutta samalla printteri menetti kyvyn tulostaa kaikilla väreillä.

Sähköpostin ja kirjoittimen käytön mahdollistamiseksi oli siis pakko testata myös Windows XP -asennuksen purku, mikä tuntuikin sujuvan vähin virhein: CD-soitin katosi, ja Microsoft Word alkoi käynnistettäessä herjata toimimattomasta wll-tiedostosta. Tilanne korjaantui vasta, kun nimetty tiedosto poistettiin Wordin käynnistyskansiosta ja CD-soitin asennettiin uudelleen. Mutta modeemin ja tulostimen ominaisuudet palautuivat täysin ennalleen.

Uusi asennusyritys tehtiin varaamalla Windows XP:n käyttöön oma, tyhjä levyosio, säilyttäen vanha Windows 98SE-asennus C:-levyllä sekä varustaen järjestelmä kaksoiskäynnistyksellä. Nyt kaikki sujuikin paremmin, vaikka levytilaa kului kokonaista 1.200 megatavua.

Käyttöjärjestelmähakemiston yhteensä 8.561 tiedostosta suuri osa on turhia mallitiedostoja, leikekuvia ja fontteja. Pelkästään Fonts-kansio sisältää yli 250 TrueType-tiedostoa, yhteensä 113 megatavua. Silti ne vanhemmat ohjelmat, jotka haluavat ottaa käyttöön omia merkistöjään, kohtaavat samanlaisia ongelmia kuin 16-bittisia sovelluksia Windows NT- ja 2000-järjestelmillä käytettäessä.

Epson-kirjoitin alkoi toimia kunnolla, kun sen ohjaimeksi asennettiin Windows 2000 -ajuri.

Toimivaa V90-modeemin ohjainta en toistaiseksi ole onnistunut löytämään. XP:llä käytettäessä laitteen palomuurisuojaus on siten sataprosenttinen, kun internetiin ja sähköpostiin ei pääse ollenkaan. Yhteydet ulkomaailmaan saadaan nyt ainoastaan käynnistämällä laite Windows98-järjestelmällä.

Käyttöliittymän uudesta ulkoasusta "teletappi"-maisemineen joko pitää, tai sitten ei. Itse en ole osannut vielä päättää.

Paljon digikuvia tai grafiikkaa käsittelevä arvostaa uuden Windowsin kykyä näyttää kuvatiedostoja sisältävän kansion sisältö pienoiskuvina ja avata minkä tahansa niistä katseltavaksi pelkällä enterin painalluksella tai hiiren näpäytyksellä; Linuxin ikkunamanagerit, myös suomenkielinen KDE ovatkin sisältäneet tämän piirteen jo vuosikausia.

Laitteessa, jossa on sekä Windowsin 98- että XP-versiot käytössä, XP käynnistyy selvästi nopeammin: vain 55 sekunnissa, kun 98 SE Office-pikavalintapalkkeineen ja F-Secure-virustorjuntoineen tarvitsee 80 sekuntia. Ero on suunnilleen samaa luokkaa kuin Windows 98:n ja Linuxin välillä: Windows 98:n saa toimintavalmiuteen virtakytkimen painamisesta lukien samassa ajassa Linuxin Win4Lin-ikkunassa omana istuntonaan käynnistäen kuin buuttaamalla saman laitteen pelkällä Windows-järjestelmällä. Linuxin Windows-emulaattorilla verrattuna Microsoft-käyttöjärjestelmään yksinään on se etu, että Explorerin kaatuessa "Ohjelma on suorittanut laittoman toiminnon..." -virheilmoituksin Linuxin "päällä" käytettäessä koko laitetta ei tarvitse sammuttaa, käynnistetään vain uusi Windows ja jatketaan töitä.

Laiteohjaimia on luvassa useimmille yhä markkinoilla oleville lisälaitteille, mutta vanhimpien kanssa voi tulla ongelmia. Näinhän on asia myös Linuxilla, joka sentään osaa käyttää joidenkin laitteiden Windows-ajureitakin, mutta ei kuitenkaan kaikkia.

Kuten Linux, myös Windows XP mahdollistaa lopultakin laitteen suojaamisen käyttäjätunnuksin niin, että esimerkiksi lapset eivät pääse käsiksi kotitoimiston ohjelmiin ja tiedostoihin. Käyttäjää voidaan jopa vaihtaa "lennossa", aivan kuten Linuxissa. Eikä järjestelmä kaatuile. Tässäkin suhteessa siis on lähestytty Linuxia.

Windows XP vaikuttaa parhaalta kotikäyttäjän Microsoft-käyttöjärjestelmältä tähän mennessä. Uutta mikroa ostaessasi älä enää tyydy vähempään, mutta vanhaa laitetta sillä tuskin kannattaa yrittää terästää.

Tietotila Oy:n pääsivulle