© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2002

Hintavia harhaoppeja

Posti toi mainoskirjeen, joka tarjosi ilmaisia tietokortteja "sinulle, joka luet Tietokone-lehteä". Tutustumispaketin jälkeen joka kolmas viikko saapuisi uusi 13,25 euron hintainen lähetys, josta löytyy kymmenen tietokorttia lisää.

Pikainen yhteenlasku kertoo, että ensimmäisen vuoden aikana ilmestyisi 170 kortin verran tietokonetietoa. Rahaa näihin kuluisi yhteensä 228,20 euroa eli 1.356 vanhaa Suomen markkaa.

Tuolla summalla saisi kirjakaupasta monta paksua kirjaa aiheista, jotka kiinnostavat. Ja kaupassa pääsee jokaiseen teokseen tutustumaan ennen ostopäätöstä sen varmistamiseksi, onko sisältö asiallista ja ajan tasalla.

Mestarikustannuksen Pc-opas-kortistoon tutustumiseksi pitää ensin tilata tervetulopaketti, joka sisältää keräilykansion ja nipun satunnaisia ohjelehtiä eri aloilta, mutta ei sisällysluetteloa eikä myöskään tietoa siitä, missä vaiheessa mahdollisesti alkaisi saapua tietoa aiheista, jotka saattaisivat kiinnostaa.

Korttien numeroinnista voinee päätellä, että kansio ei täyty vielä kahdessa vuodessakaan. Ja mikäli koko sarjan tietämys on yhtä pahasti vanhentunutta kuin tervetulopaketin sisältö, lienee syytä kysyä, miten hyödyttömiä sarjan viimeiset kortit yli kahden vuoden päästä olisivatkaan.


Aineiston epäajanmukaisuus paljastuu jo oppaan ensimmäiseltä aukeamalta, jossa väitetään useimmista kotitietokoneista löytyvän joko Windows 95-, 98- tai 2000 -käyttöjärjestelmä. Tällä vuosituhannella myytävien koneiden mukana tulevia Windows ME- ja Windows XP -järjestelmiä ei edes mainita!

Levykkeistä kertovan kortin etusivulla luvataan, että esitetyin tiedoin olet valmiina, kun seuraavan kerran on vaikeuksia levykkeiden kanssa. Silti siinä ei kerrota, miten levykkeeltä kenties kadonneita tai vahingoittuneita tiedostoja voi yrittää palauttaa. Neuvotaan vain pitämään levykkeistä "hyvää huolta" ja ostamaan levykkeet valmiiksi alustettuina: "Ne maksavat hieman enemmän, mutta ovat mukavia käyttää."

Jokainen mikrotukihenkilö tietää, että tavallisin syy levykkeelle tallennetun varmuuskopion pettämiseen on tehdasalustettuna ostettu levyke, jota käyttäjä ei ole viitsinyt itse uudelleen formatoida tietokoneessaan. Vain itse alustaen saadaan levykkeellä mahdollisesti jo uutena olevat vialliset kohdat merkittyä "bad sectoreiksi", joille mikään ohjelma ei yritä kirjoittaa.

Valmiiksi alustetut korput eivät siis ole sen parempia tai huonompia kuin alustamattomat, eivätkä edes maksa enempää. Mutta alustamalla ne itse ennen käyttöönottoa välttyy monilta murheilta.

"Käytä oikean kokoisia levykkeitä" -otsikon alla valistetaan, että 3,5 tuuman korppuja on kahta tyyppiä, mutta ei mainita, miten ne erottaa toisistaan muulla tavoin kuin "katsomalla tietokoneella levykkeen ominaisuudet". Vanhoja, yksireikäisiä 720 kilotavun DD-levykkeitä ei Suomessa kuitenkaan enää ole ollut kaupan ainakaan kuuteen vuoteen. Kaikissa uusissa mikroissa ei ole enää edes korppuasemaa!

"Kirjoita ja tulosta kirje" -ohjekortin esittelemät vaihtoehdot tekstinkäsittelyyn (Microsoft Word ja Microsoft Works) panevat miettimään, mikä taho mahtaakaan olla näiden neuvojen takana. Edes Windowsin ilmaisista Muistio- ja WordPad-ohjelmista kun ei puhuta mitään.

Tietokoneen "kaatumisen" syistä unohdetaan kokonaan yleisimmät eli virheellisesti toimiva sovellus tai käyttöjärjestelmän epäluotettavuus. "Pidä huolta koneestasi, niin se kaatuu harvemmin. Kaatumisia ei voi välttää kokonaan..." Erääksi kaatumisen syyksi mainitaan kiintolevyn pirstoutuminen!


Kokemuksesta tiedän, että atk-tekniikan havainnollistaminen käsittein, jotka aloittelijakin pystyy ymmärtämään, ei ole helppoa. Asioita on yksinkertaistettava, mutta se ei tarkoita, että perusasiat saisi selostaa virheellisesti.

Oma PC-opas sisältää vaarallisia harhaoppeja, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa soveltajilleen suurta vahinkoa.

Vähintäänkin puutteellinen neuvo löytyy tietokortista "Vapauta levytilaa". Kysymykseen "Miksi levytilaa ei vapaudu, vaikka laitan tiedostoja roskakoriin?" vastataan, että roskakori pitää tyhjentää aina välillä.

Vastaus on toki oikeansuuntainen, mutta epätäydellinen. Windows-roskakori todellakin säilyttää tiedon siitä, millä levyllä ja missä hakemistossa "poistettu" tiedosto sijaitsee, ja sen varaama levytila tosiaan vapautuu muuhun käyttöön vasta, kun roskakori "tyhjennetään".

Mutta miksi Pc-opas jättää mainitsematta sen, että Windowsin hölmöä roskakoria ei ole lainkaan tarvis käyttää eikä täyttää? Turhat tiedostothan voi kätevämmin poistaa kerralla kokonaan Delete-näppäimellä pitäen samalla Shift-vaihtonäppäintä pohjassa. Näin eivät tarpeettomiksi käyneet tiedostot unohdu roskakoriin levytilaa viemään.

Roskakori itsekin on melkoinen levytilan tuhlaaja, myös "tyhjänä". Windows näet varaa kymmenesosan kiintolevyn kapasiteetista roskakorille. Siten nykyisissä koneissa yleisestä 20 gigatavun kiintolevystä on useimmiten kaksi gigatavua eli kolmen CD-ROM-levyllisen verran tilaa määriteltynä roskakoriksi. Säätämällä roskakorin koko vaikkapa kahdeksi prosentiksi levytilasta saadaan aivan ilmaiseksi käyttöön 1600 megatavua lisää tallennuskapasiteettia, mutta tätäkään ei Oma PC-opas muista kertoa.

"Tiedon siirtäminen" -kortin Kysymyksiä & vastauksia -osastossa kysytään: "Pitääkö paikkansa, että levykkeellä olevat tiedot häviävät, kun sen alustaa?" ja vastataan: "Kyllä. Alustaminen tuhoaa kaikki levykkeellä olevat tiedot lopullisesti."

Todella pahasti harhaanjohtava väite! Verkkosivuillani on kolmen vuoden ajan ollut tietoturvatiedote levyjen tyhjentämisestä ja testi "jos luulet formatoinnin (windows-termein: ’pika-alustuksen’) hävittäneen korpultasi tiedot, lähetä sen tyhjältä näyttävän levykkeen diskcopy-kopio sähköpostissa, niin palautan sen sisällön vielä siitäkin". Kertaakaan eivät tiedostot ole jääneet löytymättä — magneettisesti tai mekaanisesti vioittuneita levykkeitähän ei sähköpostitse voi lähettääkään.

Uteliaat teini-ikäiset ovat käytettyjä tietokoneita tutkiessaan saaneet haltuunsa lukuisia "ilmaisia" ohjelmakopioita sekä luottamuksellisiakin kirjanpito-, kirjeenvaihto- jne. tietoja. Käytetyn koneen luovutuksen yhteydessä kiintolevyn asianmukainen puhtaaksi pyyhkiminen unohtuu usein, sillä monet käyttäjät luulevat roskakorin tyhjentämisen tai levyn alustamisen tuhonneen tiedot lopullisesti. Näin ei siis ole.

Tietotila Oy:n pääsivulle