© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2002

On muutoksen aika

Parhaat tuotteet eivät aina menesty alan standardeiksi asti. Esimerkiksi sopivat vaikkapa videonauhurit: sekä Sonyn että Philipsin kehittyneet kasettiratkaisut joutuivat 1980-luvulla väistymään teknisesti heikomman VHS:n tieltä.

Erityisen hyvin tämä ilmiö näkyy atk-alalla. Lukuisista teknisistä puutteistaan huolimatta Windows on yhä yleisin kotitietokoneiden käyttöjärjestelmä ja Microsoft Office yhtä suvereeni toimisto-ohjelmistojen markkinajohtaja. Sen taannoisia haastajia, kuten Claris Works, Corel Office (entinen WordPerfect Office), GeoWorks ja IBM Office, tuskin moni enää edes muistaa.

Toimisto-ohjelmistojen perussovellus on tekstinkäsittely. 70-luvulla suosituin WordStar-teksturi menetti pc-kaudella yllättävän nopeasti asemansa ensin kotimaiselle Teko-ohjelmalle ja sittemmin WordPerfectille.

Microsoft onnistui 10 vuotta sitten kehittämään Excel-ohjelman, joka pystyi uhkaamaan taulukointiohjelmien silloisen markkinajohtajan Lotus 1–2–3:n asemaa. Teksturi-, grafiikka- ja tietokantapuolella yrityksen omat saavutukset ovat olleet vaatimattomampia.

Microsoft kuitenkin keksi loistavan oivalluksen. Se alkoi myydä muita toimisto-ohjelmiaan Excel-taulukkolaskimen kylkiäisenä Microsoft Office -nimisenä pakettina, minkä avulla myös Word-teksturi saatiin ujutettua sisään toimistoihin.

Windows 95:ssä oli tehty hieman teknistä jäynää WordPerfect-teksturin kampittamiseksi. Word puolestaan osasi muuntaa WordPerfectin kaikkien eri versioiden asiakirjat selväkielisiksi sekä Word-muotoon, mitä ominaisuutta väärän numeroisilla WP-ohjelmilla tallennettujen tiedostoversioiden avaamisen kanssa tuskailleet sihteerit arvostivat.

Myöhemmin myös Microsoft luopui "doc"-asiakirjojen yhteensopivuudesta ja siirrettävyydestä eri versioiden välillä muuttelemalla Wordin tallennusformaattia, mutta siinä vaiheessa WordPerfect ja Corel Office olivat jo hävinneet pelin.

Katala temppu siis onnistui. Vaikka Microsoft Office on kallis ja vasta-alkajalle yhä vaikea oppia, hankala käyttää ja monilta osin luvattoman monimutkainen ja epävarmakin, se on jyrännyt itsensä markkinajohtajaksi. Viruskirjoittajien rakastamat Wordin "doc"-muoto ja Excelin "xls"-taulukko ovat muodostuneet alan standardeiksi, joita kaikkien kilpailevien ohjelmistojen on osattava ainakin lukea ja mielellään kirjoittaakin.

Microsoft Officen markkina-asema toimistoissa ja kotikäytössäkin on kiistaton. Yksikään haastaja ei tähän mennessä ole pystynyt esittämään riittävän laadukasta vaihtoehtoa, jota yritykset ja virastot olisivat voineet vakavasti edes harkita — paitsi OpenOffice.org.

Saksalaista alkuperää oleva StarOffice esittäytyi aluksi miltei yhtä öykkärimäisesti kuin Microsoft konsanaan. Kuin korostaakseen teknistä etevämmyyttään se mm. asensi oman Start-valikkonsa työpöydäksi siten, että se näytti varsinaiselta järjestelmältä, jonka "alta" Windows-työpöytä ja alkuperäiset Windows-käynnistysvalikot löytyvät. Homma toimi teknisesti loistavasti, mutta psykologisesti menettely oli huono.

Sun-ohjelmistoyhtiön ostettua StarOfficen oikeudet ilmaisena säilytettävä paketti sai nimen OpenOffice. Kehitystyö jatkui miljoonien vapaaehtoisten koekäyttäjien ja koodaajien voimin, kuten myös ohjelman kääntäminen eri kielille. Laadukkaasta suomennoksesta on vastannut yritys nimeltä Kongo Group.

Olen käyttänyt Open Officen kehitysversioita käytännön työssä sekä Linux- että Windows-ympäristöissä ja olen vakuuttunut siitä, että kyseessä on todellinen vaihtoehto Microsoftin toimisto-ohjelmien ylivallalle ja ahneelle lisenssirahastukselle. Viime vuoden heinäkuussa kiristynyt lisenssikäytäntö, jonka mukaan jo kertaalleen ostetuista ohjelmista olisi tästedes maksettava vuotuista lisenssimaksua Microsoftille, onkin saanut monet päättäjät miettimään, miten kalliiksi saattaa tulla yhden yhtiön pääsy määräävään markkina-asemaan ja harkitsemaan vakavasti muita vaihtoehtoja.

Suomenkielisen version julkistus tapahtui vihdoin heinäkuussa 2002, kun ilmainen OpenOffice 1.0 Basic tuli jakeluun.

Samaan aikaan Kongo Group laski myyntiin myös erittäin huokeaksi hinnoitellun OpenOffice Pro -version, joka sisältää Suomessa tehdyn oikeinkirjoituksen tarkistusohjelman. Sama valmistaja on myynyt kieliopin tarkistimen myös Microsoftille, joten tältäkin osin OpenOffice Writer vastaa laadultaan kallista Microsoft Wordia.

OpenOfficen Linux-versioon on tarjolla myös ilmaiset, vapaasti levitettävät tavutus- ja kielentarkistusosat.

Valtionhallinnolle Microsoftin uuden XP-päivityskäytännön mukainen lisenssihinnoittelu merkitsisi 100.000:sta pc:stä yli 10 miljoonan lisälaskua vuosittain, tiedotettiin vuodenvaihteessa. Myös muissa EU-maissa, mm. Saksassa on päivitelty vuosittaisen "Microsoft-veron" suuruutta, ja myös sikäläinen valtionhallinto tutkii vakavissaan sekä nykyisten käyttöjärjestelmien korvaamista ilmaisella Linuxilla että toimisto-ohjelmistojen vaihtamista ilmaiseen OpenOfficeen.

Olen käyttänyt Open Officen kehitysversioita sekä Linux- että Windows-ympäristöissä ja vakuuttunut siitä, että kyseessä on todellinen vaihtoehto Microsoftin toimisto-ohjelmien ylivallalle ja ahneelle lisenssirahastukselle. Viime vuoden heinäkuussa muuttunut lisenssikäytäntö, jonka mukaan jo kertaalleen ostetuista ohjelmista olisi tästedes maksettava vuotuista lisenssimaksua Microsoftille, onkin saanut monet yrittäjät ja poliittiset päättäjätkin miettimään, miten kalliiksi saattaa tulla yhden yhtiön päästäminen käytännössä monopolistiseen markkina-asemaan.

Kun juuri valmistunut "lopullinen" OpenOffice toimii myös Windows- ja Solaris (Unix) -käyttöjärjestelmillä, sekä valtio, kunnat että yrittäjät pystynevät melko helposti luopumaan kalliista toimisto-ohjelmistoistaan ja säästämään miljoonia euroja vuotuisissa lisenssimaksuissa. Ja kun työt saa tehtyä yhtä hyvin ilmaisellakin ohjelmistolla, ei ohjelmiston "alla" pyörivän käyttöjärjestelmän vaihtaminen ilmaiseen Linuxiin joskus myöhemmin liene tavallisten käyttäjien kannalta kovin suuri muutos.

Miten helppoa on saada uusien koneiden hinnasta pakkomyydyn Windows-käyttöjärjestelmän osuutta vastaava alennus, on sitten toinen juttu. Suurimmat säästöt joka tapauksessa koituvat siitä, että Windows XP- ja Office XP -ohjelmistojen käytöstä luopumalla niistä ei tarvitse maksaa lisenssimaksua joka vuosi uudestaan.

Tietotila Oy:n pääsivulle