© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2003

Pitääkö Windowskin päivittää?


Microsoft ilmoittaa, että Windows 95- ja 98-käyttöjärjestelmät ovat jo jääneet vaille "tukea". Mitä tämä tarkoittaa? Lakkaavatko vanhat ohjelmat kenties toimimasta? Entä pystyykö vanhan tietokoneen vikaannuttua siihen vielä asentamaan alkuperäisen käyttöjärjestelmän, vai onko pakko hankkia uusin XP-versio?


Mikrotietokoneet, käyttöjärjestelmät ja ohjelmat ovat suurta liiketoimintaa. Matkapuhelinten lisäksi tuskin millään muulla alalla on yhtä tehokkaasti hyödynnetty markkinoinnissa tuotteiden, ohjelmien ja lisälaitteiden teknistä vanhentumista siten, että tietyn merkkisen järjestelmän valinneet käyttäjät on onnistuttu sitomaan jatkuviin tuotepäivityksiin ja laitteistojen sekä ohjelmienkin uusimiseen muutaman vuoden välein.

Kuten matkapuhelimissa, myös tietokoneissa luonnollinen syy laitteiden uusimiseen on tietenkin se, että osa käyttäjistä todellakin haluaa tai uskoo tarvitsevansa uusien mallien mahdollistamia lisäominaisuuksia. Liki kymmenen vuoden ikäinen matkapuhelinkin kelpaa useimmiten yhä puhumiseen, mutta se ei näytä kuvaviestejä, eikä sillä voi pelata uusimpia mobiilipelejä. Mikäli nämä ominaisuudet ovat käyttäjälle tärkeitä ja hän haluaa maksaa niistä, hyvä on. Juuri näinhän markkinatalouden pitääkin toimia.

Valitettavasti tietokonebisnes on käytännössä pitkälle monopolisoitunut. Erityisen selvästi tämä näkyy kotimikrojen käyttöjärjestelmissä: vain ani harva ostaja hyväksyy muun kuin Microsoftin tuotteen, vaikka niissä tunnetusti on viljalti vikoja — ehkä enemmän kuin kummassakaan kilpailevassa järjestelmässä.

Kun tietokoneen omistaja hankkii vaikkapa digitaalikameran ja haluaa katsella ja muokata kuviaan kotimikrossa, ei seitsemän vuotta vanha, karkeaa 800 x 600 kuvapisteen grafiikkaa vain 65.000 tai 256 värisävyllä näyttämään pystyvä Windows 95 -laite kelpaa kuvankäsittelykoneeksi. Siitä puuttuu mm. nopea USB-väylä kuvatiedostojen siirtämiseksi kamerasta kiintolevylle, eikä sellaista voi hankkia lisävarusteenakaan, koska alkuperäiselle Windows 95 -käyttöjärjestelmälle ei ole eikä tule ajureita eli laiteohjaimia USB-lisälaitetta varten.

Seitsemän vuoden ikäiseen mikroon ei todennäköisesti voisi asentaa myöskään USB:tä tukevaa uusinta käyttöjärjestelmää. Windows XP kun vaatii runsaasti enemmän resursseja kuin siitä vanhasta koneesta löytyy. Minimitekijäksi voi muodostua joko prosessorin kellotaajuus, RAM-työmuistin koko, kiintolevyllä vapaana oleva tila tai kaikki edellä mainitut. Siispä kauppaan uutta laitetta ostamaan.


Vanha Windows ei riitä uudelle mikrolle


Edellä esitetyn perusteella lienee helppo ymmärtää, miksi uutta tietokonetta ei kannata ryhtyä käyttämään seitsemän vuoden takaisella Windows 95 -versiolla. Vanha käyttöjärjestelmähän ei tunne kaikkia 2000-luvun mikron uusia ominaisuuksia ja oheislaitteita. Esimerkiksi USB-liitäntäisten kirjoittimien, skannereitten ja kameroiden yhdistäminen laitteeseen ei olisi mahdollista vanhimmalla Windowsilla.

Kun uusi mikrotietokone ostetaan liikkeestä valmiiksi koottuna pakettina, siihen todennäköisesti sisältyy pakollisena kylkiäisenä Windows XP Home -käyttöjärjestelmän ns. OEM-versio, vaikka tämän tuotteen hintaa ei ole merkitty erikseen näkyviin. Vakiintunutta käytäntöä on vaikea muuttaa, vaikka sellaistakin yhä yritetään: suuri kiintolevyvalmistaja Seagate toimittaa jo pyynnöstä kokoonpanotehtaille tuotteensa kilpailevalla Lindows-käyttöjärjestelmällä varustettuna tyhjän levyn hinnalla niin, että MSfreePC-tarralla varustetun mikron lisenssimaksu Microsoftille jää ostajan ja myyjän voitoksi.

Mutta kun Suomesta ostetussa uudessa laitteessa kuitenkin toistaiseksi melko varmasti on mukana myös Windows XP -käyttöjärjestelmä, toimivatko vanhaan oneeseen jo asennetut, kertaalleen maksetut hyötyohjelmat siinä ongelmitta? Vai joutuuko uuden koneen ostanut hankkimaan maatilaohjelmiensa uudet Windows-versiot, ja pitääkö myös Microsoft Office XP ostaa uudelleen sen pakollisen, vain yhdessä laitteessa käyttämiseen oikeuttavan tuoteaktivoinnin vuoksi?

Onneksi ei tarvitse: useimmat vanhat Windows- ja jopa DOS-ohjelmat toimivat mainiosti myös Windows XP:llä, DOS-ohjelmat keskimäärin jopa paljon paremmin kuin Windows NT- ja 2000-versioilla.

Myös minkä tahansa Microsoft Office -paketin voi vaikeuksitta asentaa myös uuteen koneeseen. Mikäli kyseessä on uusin XP-versio, pakollinen tuoteaktivointirutiini kuitenkin tarkistaa automaattisesti, ettei samalla sarjanumerolla varustettua ohjelmakopiota ole lisenssiehtojen vastaisesti asennettu liian moneen koneeseen.

Oman kokemuksen perusteella Officen asennus uuteen koneeseen ei aiheuta minkäänlaista reaktiota tai huomautusta automaattisen internet-aktivointiohjelman taholta, kunhan alkuperäisasennuksesta edelliseen koneeseen on kulunut riittävän pitkä aika. Luultavasti Microsoft on vihaisilta yleisönosastokirjoituksilta ja kuluttajaviranomaisten kannanotoilta välttyäkseen päättänyt automatisoida tämän toiminnon ottamaan huomioon, että käyttäjät joka tapauksessa vaihtavat mikrojaan ja käyttöjärjestelmäversioita useammin kuin ohjelmia, joihin ovat olleet tyytyväisiä.


Hieman DOS-historiaa


Windows-käyttöjärjestelmän perustus laskettiin 20 vuotta sitten, kun 1.0-versio julkistettiin. Asiasta ei moni silloin ollut edes kuullut saati siitä kiinnostunut, kuten ei myöskään vuonna 1987 ilmestyneestä 2.0-versiosta.

Itse muistan vasta vuonna 1988 ensi kerran kokeilleeni Windows/286-versiota, koska Excel-taulukointiohjelman varhainen prototyyppi ei toiminut ilman sitä.

Vuonna 1990 myyntiin tullut Windows 3.0 oli kuitenkin myyntimenestys, ja 3.1-versio skaalautuvine TrueType-fontteineen vajaat kaksi vuotta myöhemmin vakiinnutti tämän vielä melko kömpelön graafisen käyttöympäristön vaihtoehdoksi DOS-mikrojen merkkipohjaiselle ja hiirivapaalle käyttöliittymälle.

Windows lisäsi samalla myös merkkipohjaisten ohjelmien käyttökelpoisuutta mahdollistamalla muun muassa moniajon eli useamman sovelluksen samanaikaisen käytön sekä tuplasti enemmän rivejä näytölle käytettäessä kutakin DOS-sovellusta omassa ikkunassaan. Windowsin DOS-ikkuna tunnettiin aluksi nimellä "MS-DOS-kehote", nykyisessä XP-järjestelmässä se löytyy ohjelmat-valikosta otsikolla "Komentorivi".

Windows XP:llä kaikki merkkipohjaiset DOS-hyötyohjelmat, myös vanhat maataloussovellukset toimivat yhtä virheettömästi kuin alkuperäisellä käyttöjärjestelmällä. Kirjoitinajurissa on vain muistettava laittaa rasti ruutuun "Haluan tulostaa myös DOS-sovelluksista" tai on valittava tulostusohjaimeksi "Yleinen/vain teksti".

Ei siis ole mitään syytä hylätä kertaalleen maksettuja vanhoja, luotettavasti toimivia ohjelmia, vaan ne voi asentaa uuteenkin mikroon Windowsin komentorivi-ikkunassa ja palauttaa edellisten vuosien tietokantojen varmuuskopiot saman tien.

Tietotila Oy:n pääsivulle