© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2004


Koska Yhtyneet Kuvalehdet on sanonut yksipuolisesti irti Käytännön Maamies -lehden ja Tietotila Oy:n välillä 13½ vuotta sitten tehdyn KM-Mikropalstaa koskevan julkaisusopimuksen, tämä teksti ei tule ilmestymään missään lehdessä.
Käytännön Maamiehen päätoimittaja pahoittelee omalta osaltaan tapahtunutta, koska hänellä ei ole ollut huomauttamista tekstieni toimituksellisen sisällön suhteen, vaan määräys sensuroinnista on tullut "ylempää".
Kun kuitenkin moni seuraa palstaani ja antaa siitä palautetta myös internetissä, tulen vastedeskin julkaisemaan täällä tietoja ajankohtaisista atk-asioista.


KUVATEKSTI: EU:n ympäristöyksikön lakimies Marianne Muller seuraa vierestä kansanedustaja Hannu Hoskosen, maanviljelijä Markku Sahlstedtin ja EU-parlamentaarikko Kyösti Virrankosken tutustuessa Suomen Natura-tietokantaan arkistonhoitaja René Deprezin opastuksella.


Ekskursio Euroopan Komissioon 30.1.2004

Koska Maaseudun Tulevaisuus ehti jo sinänsä moitteettomassa uutisjutussaan 2. helmikuuta paljastamaan maailmalle mukana oloni suomalaisryhmän atk-teknisenä avustajana Brysselissä tammikuun lopulla, ajattelin, että palstani uskollisia lukijoita saattaisivat kiinnostaa ne seikat, jotka Euroopan Unionin pääkaupungissa opimme.

Tämän matkan mahdollisti se, että olin jo joulukuussa ollut mukana Suomen Ympäristöministeriössä teknisenä avustajana tilanteessa, jossa kansanedustaja perustuslakivaliokunnan jäsenenä yritti turhaan saada Suomen virallista Natura-tietokantaa nähdäkseen. Vaikka tapaamisesta oli sovittu hyvissä ajoin, virkamiehet yrittivät aluksi selittää, että homma ei juuri nyt onnistuisikaan "atk-teknisten ongelmien" vuoksi.

Kun ystävällisesti tarjosin kollegiaalista apuani ministeriön mikrotukihenkilölle, se ei kelvannutkaan, vaan muutaman minuutin odottelun jälkeen pääsimme lopulta maanalaiseen huoneeseen, joka oli varustettu tietokoneella ja videotykillä. Siellä meille näytettiin DC-ROM-levy, jonka päiväysmerkintöjen perusteella väitettiin vastaavan Suomesta viimeksi EU:lle lähetettyä, mutta pienen hokkuspokkus-tempun jälkeen meille alettiinkin esitellä tietueita CNTRYFI.MDB-versiosta 12/2003, jota sen tallennusajankohdan perusteella totesin muutellun viimeksi noin kymmenen minuuttia ennen saapumistamme!

Niinpä ainoaksi mahdollisuudeksi varmistaa, millä tiedoilla Suomen Natura-alueita Euroopan Komissiossa oikein käsitellään, oli matkustaa Brysseliin toteamaan itse, ovatko Suomesta saapuneet tiedot alueista samat, joita Suomesta väitetään EU:lle lähetetyn.

Suomen delegaation virallista puolta edustivat kansanedustaja Hannu Hoskonen ja EU-parlamentin jäsen Kyösti Virrankoski, ja vierailu toteutui siis 30. tammikuuta.


Tarkoituksenamme oli selvittää, mitkä mukanamme tuomien Natura-kohteita koskevien paperitulosteiden Suomen eri viranomaisilta eri ajankohtina saaduista erisisältöisistä versioista vastaisivat sitä atk-tietokantaa, joka Euroopan Unionilla näistä alueista parhaillaan Suomen viimeisimpänä versiona on käytössään. Tärkeää olisi myös varmistaa, vastaisivatko EU:n käytössä olevat tiedot oikeusvaikutuksineen valtioneuvoston elokuussa direktiivin 1. vaiheen ehdotuksena esittämiä, tai kenties Korkeimman Hallinto-oikeuden 3. vaiheen päätöksenä vahvistamia tietoja, vai ei kumpaakaan näistä.

Vierailumme isäntinä toimivat yksikön johtaja Nicholas Hanley ja arkisto-osastosta vastaava René Deprez sekä juristi Marianne Muller. Tapasimme myös ympäristöyksikön lakiasioista vastaavan adminstrator Antti Maunun, joka selitti, että Suomesta toimitettujen asiakirjojen lainmukaisuus ei kuulu komissiolle, vaan sille riittää, että tarpeelliset tiedot kustakin maasta on saatu.

Vertasimme siis mukana tuomiamme, valtioneuvoston arkistosta sekä Suomen ympäristö- ja oikeusviranomaisilta eri aikoina saatuja erisisältöisiä versioita tietyistä Natura 2000 Standard Data Form -lomakkeista Euroopan Unionin hallussa oleviin. Vastaavia paperitulosteita emme kuitenkaan saaneet nähdäksemme, vaan Suomesta toimitetun tietokannan paperitulosteet säilyivät yhä salaisina. Nicholas Hanleyn mukaan niiden saamisen tutustuttavaksi tai kopioitaviksi estää Suomen viranomaisilta saatu näiden asiakirjojen nimenomainen luovutuskielto.

Komissio lienee täydellisesti väärinkäsittänyt Suomesta saamansa ohjeet, koska "virallisten" tulosteasiakirjojen asemesta Hanley luovutti käyttöömme CD-ROM-levyn, joka oli otsikoitu Suomen Natura-tietokannaksi 11.12.1998. Juuri kyseisen tietokannan CD-ROM-versiohan on Suomessa ollut se salaiseksi julistettu osa Valtioneuvoston päätöstä 20.8.1998.

Rompun sisältämän, 22.052.864 tavun laajuisen CNTRYFI.MDB-tietokannan tallennusajankohta  oli 11.12.1998 klo 08:41, mikä vastasi levyn etiketin tietoja. Tämän valtioneuvoston päätökseen 20.8.1998 liittyvän, vaikka sitä myöhäisemmäksi päivätyn tietokannan Mr. Hanley siis väitti sisältävän viimeksi Suomesta saadut viralliset tiedot. Tämän Microsoft Access -tietokannan käyttämiseksi välttämättömät CODINGS- ja TAXONOMY-datatiedostot, jotka siis kaikissa EU-maissa ovat sisällöltään samanlaiset, vastasivat kokonsa puolesta ja päiväyksiltään niitä Access-tiedostoja, jotka olin saanut Brysselistä käyttööni jo aikaisemmin.

Sitä, kuinka monta enemmän tai vähemmän virallista, uudempaa versiota tuosta tietokannasta on Suomesta komissiolle  myöhemmin toimitettu, Hanley ei suoralta kädeltä muistanut, mutta antoi ymmärtää, että monta niitä on ollut. Miten moni täydennetyistä versioista oli saapunut Suomen virallisen EU-edustuston kautta ja Suomen EU-suurlähettilään allekirjoittamalla lähetekirjeellä varmennettuna komissiossa kirjattavaksi, siten kuin 7.2.2001 päivätyssä Doc.Hab. 00/16 rev.1 tekstissä edellytetään, ei selvinnyt, mutta tiedot lähetettyjen tiedostojen lukumäärästä ja kopiot niiden virallisista lähetekirjeistä luvattiin toimittaa kahden viikon kuluessa Virrankoskelle.

Ympäristöyksikön arkistossa ei valitettavasti ollut käytettävissä verkkoon kytkettyä tietokonetta eikä siten myöskään Suomen viranomaisten kaikkien "tulostusongelmien" aiheuttajaksi väittämää "Natura 2000 Network Software" -ohjelmaa. Sen sijaan jouduimme selaamaan tietokantaa sylimikrossa Microsoft Access -ohjelman standardiversiolla rivimuodossa eli ns. taulukkonäkymässä. Tietokannan selaamista ja tulostamista helpottavaa Access-lomakenäkymää ei käyttöömme luovutetussa laitteessa siis ollut valmiina, emmekä käytettävissä olleen ajan vuoksi myöskään ehtineet sitä itse tekemään (tottuneelta Access-käyttäjältä lomakenäkymän luonti veisi aikaa ehkä 1—2 tuntia). Suoraan tietokannastakaan emme voineet paperikopioita tulostaa, koska käytettävissä ei ollut kirjoitinta.

Odotustemme mukaisesti totesimme tietokannasta varmuudella puuttuvan tietoja alueista, joiden oli väitetty niihin sisältyvän. Vaikka useiden alueiden osalta arviointitietoja oli (tietueiden muutospäivämäärien perusteella) jo lisätty tai muutettu valtioneuvoston 20.8.1998 tekemän päätöksen jälkeen, silti niitä puuttui yhä useiden alueiden osalta. Sama arviointikirjaimien (tieto siitä, miksi kukin yksittäinen alue on Naturaan sisällytetty) puuttuminen oli yleistä myös lintujen osalta. Muuttavien lajien luettelot puuttuivat kaikista niistä alueista, joilta niitä olisi pitänyt löytyä — siis ilman Suomen Ympäristökeskuksen antaman (Outi Airaksinen 16.1.1997), direktiivistä olennaisesti poikenneen ohjeen olemassa oloa.

Totesimme siis, että tietokannan tiedot eivät tarkastamiemme alueiden osalta vastanneet mukanamme tuomia, Suomen viranomaisilta eri aikoina saatuja tulosteita. Koska käytössämme ollutta tietokonetta ei ollut yhdistetty verkkoon eikä käytettävissä ollut edes kirjoitinta, meille olisi jäänyt täysin epäselväksi se, mistä tietokannan versiosta pyytämämme paperikopiot olisi tulostettu. Tästä johtuen paperitulosteita Natura-tietokannasta ei tässä vaiheessa pyydetty eikä tilattu.

Emme myöskään päässeet tarkistamaan, vastaavatko komission asiakirjakansioissa arkistoimat paperitulosteet 11.12.1998 tunnisteella komission hallussa olevaa CD-levyä tai kenties Valtioneuvoston päätöksen ajankohtana 20.8.1998 tai kenties jonakin muuna ajankohtana Suomessa olleita, esimerkiksi KHO:n päätöksen perusteluina käytettyjä, mutta maanomistajilta salattuja tietoja.


Huomautettuamme tietojen poikkeavan olennaisesti ympäristöministeriön heinäkuussa 2002 EU komissiolle lähetetyksi väitetyistä saimme lopulta tarkasteltavaksemme toisen CD:n, jonka sisältämä 12.451.840 tavun laajuinen CNTRYFI.MDB-tietokanta oli päivätty 30.1.2003 klo 14:57. Nyt tämä selitettiin Suomesta viimeiseksi saapuneeksi versioksi. Meille ei kuitenkaan näytetty tätä nimenomaista versiota koskevaa, Suomen EU-suurlähettilään allekirjoittamaa lähetekirjettä, jolla asia olisi pystytty todentamaan.

Komission edustajien toimesta ilmoitettiin, että asia selvitetään ja viitattiin aikaisempaan lähetekirjeiden toimituslupaukseen. Tältä jälkimmäiseltä CD:ltä puuttuivat tietokannan Access-ohjelmalla käyttämiseksi välttämättömät CODINGS- ja TAXONOMY- tietokannat, joten CNTRYFI.MDB ja edelliseltä levyltä löytyneet vastaavat CODINGS.MDB ja TAXONOMY.MDB oli kopioitava samaan DATA-hakemistoon, jotta tietokanta saatiin toimimaan. Jouduimme avustamaan henkilökuntaa, joka pyyteli anteeksi huonoa ammattitaitoaan näiltä osin. Nimeltä mainittu henkilö ympäristöyksikössä, joka atk-tekniikan olisi kuulemma paremmin hallinnut, kun sattui valitettavasti juuri vierailupäivänämme olemaan jossakin kursseilla.

Totesimme lukuisten alueiden osalta tietoja täydennetyn, mutta silti emme pystyneet varmistamaan ajankohtaa, milloin Suomen viranomaisilta saamiemme tulosteversioiden tietoja oli muutettu. Ja koska käytössämme ollutta sylimikroa ei ollut kytketty kirjoittimeen, emme myöskään pystyneet selvittämään, millä koneella olevasta ja miten päivätystä tietokannan versiosta Kyösti Virrankoskelle vuoden 2003 kesäkuussa toimitetut Natura 2000 -alueiden tulostekopiot oli otettu.

Totesimme tietokantaversion identifioinnin merkityksen korostuvan entisestään, kun havaittiin, että Ympäristöministeriöstä EU-komissiolle vuoden 2002 heinäkuussa lähetetty tietokantatuloste ja Kyösti Virrankoskelle EU-komissiossa vuoden 2003 kesäkuussa tulostettu lomakeversio poikkesivat olennaisesti toisistaan. Toisin sanoen Brysselissä käytössä oleva tietokanta ei sisältänytkään niitä tietoja, joita Suomessa väitettiin EU-komissiolle lähetetyn.

Mielenkiintoamme herätti myös Suomen mappihyllyssä huomaamamme kansio, jonka sisältönä etiketin tiedon mukaan oli "Suomi/Finland Natura 2000 tietokanta/database  Ohjelmavirheistä ja tulostusongelmista johtuvien virheiden korjaukset  Lintudirektiivin I liitteen lajit (ne kohteet joiden tiedot tulostuvat puutteellisesti)". Kiinnostavaksi asian tekee se, että minkään muun EU-maan kansioiden joukossa ei näkynyt vastaavaa. Kansion sisältöä ei pyynnöstämme huolimatta meille näytetty.

Päättelimme tästä, että Suomea lukuun ottamatta kaikissa muissa EU-maissa myös "Natura 2000 Network Software" on ilmeisesti toiminut moitteettomasti, tai sitten kaikissa muissa maissa on sen sijasta käytetty Microsoft Access -ohjelmaa sellaisenaan. Ilmeisesti syy ainoastaan Suomessa ilmenneisiin "tulostusongelmiin" on ollut muu kuin mitä julkisuudessa on esitetty.


EU-komissiossa jo päätetyt ja siten varmasti julkiset alpiinisen alueen tiedot pyysimme luovuttamaan CD-ROM-levyllä sekä internet-versiona (HTML) että MDB-tietokantana. Nämä meille luvattiin, koska tämä tietokanta ei ole enää Suomen viranomaisten määräysvallan alainen eikä siten enää komissiossakaan ei-julkinen. Kopion luovuttamiseen rompulla ei siis todettu olevan minkäänlaista estettä.

Olisin atk-ammattilaisena halunnut kopioida tietokannan tiedot itse mukanani tuomalla, "polttavan" CD-ROM-aseman sisältävällä sylimikrolla, mutta tähän pyyntöön ei suostuttu. Syyksi esitettiin, että tämä tietokanta on olemassa ainoastaan "verkossa", ja CD:lle "polttaminen" voisi tapahtua komission tiloissa ainoastaan erityisesti tätä tarkoitusta varten varatussa työasemassa.

CD-ROM-kopio EU:n ns. alpiinisten alueiden Natura-tietokannasta, johon osa Suomenkin alueista siis jo sisältyy, luovutettiin meille lähtiessäme. Valitettavasti tuon tietokannan sisältäväksi väitetty Imation CD-R-levy osoittautui tyhjäksi. Se ei sisältänyt luvattua tietokantaa eikä mitään muutakaan. Romppu oli kyllä alustettu oikein CD-standardin mukaiselle RAW-tiedostojärjestelmälle, mutta sisälsi ainoastaan 702 megatavua tyhjää tallennustilaa eli oli siis täysin tyhjä. Virka-ajan päättymisen vuoksi emme ehtineet ennen poistumistamme saada toimivaa kopiota.

Epäselväksi jäi se seikka, onko lisättyjen ja muutettujen aluetietojen vaikutus suotuisan suojelun tason saavuttamiseen otettu luontodirektiivin edellyttämällä tavalla huomioon Suomen aluetta koskevia ekologisesti merkittävien luontotyyppi- tai lajialueiden luetteloita laadittaessa. Kun emme yrityksistä huolimatta saaneet näitäkään mistään, päädyimme pitämään todennäköisenä, että näitä välttämättömiä luetteloita ei ole edes olemassa, ei ainakaan luontodirektiivin liitteen III 1. vaiheen määräysten mukaisesti laadittuina.

Lieneekö Valtioneuvoston päätöksen 20.8.1998 jälkeen Suomen Natura 2000 -ehdotukseen lisättyjen tietojen ja alueiden osalta järjestetty maanomistajille luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentin edellyttämät kuulemiset huomautus- ja valitusmahdollisuuksineen?

Tietotila Oy:n pääsivulle