© Olavi Kanervisto & Tietotila Oy 2004

Vähikkälä halajaa nopeita nettiyhteyksiä

Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet kiinnostavat vähikkäläläisiä. Tiistai-iltana 16.3. pari kymmentä kyläläistä kokoontui Seuratalolle kuulemaan ns. laajakaistayhteyksien teknisistä toteuttamismahdollisuuksista.

Virikkeen tietoliikenne-infotilaisuudelle antoi 9.3. järjestetty kyläkokous, jossa kuusitoista Vähikkälän väljämän vakituista asukasta toi julki kiinnostuksensa ajanmukaisen ja nopean verkkoyhteyden hankintaan.

Janakkalan kunnan sisäisiä puhelinyhteyksiä on vuosikymmenien ajan hankaloittanut pitäjän jakautuminen kolmen puhelinyhtiön kesken. Erityisesti tästä kärsii kunnan lounaiskulmassa sijaitseva Vähikkälän kylä, joka viimeisimmän teleliikennealueuudistuksen jälkeenkin kuuluu eri verkkoryhmään ja jopa eri puhelinluetteloalueeseen kuin kunnan muut osat.

Lieneekö Suomessa toista kylää, josta kuntakeskukseen tai kirkolle soittava joutuu maksamaan kaukopuhelumaksun?

Sonera ei kerro aikatauluista

Pikaista parannusta ei ole luvassa. Tilaisuuteen altavastaajaksi haastettu Telia-Soneran edustaja Tapio Helistö puolustautui kuitenkin pontevasti kyläkokouksen syyttäessä hänen edustamaansa yhtiötä jopa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä: modeemiyhteyksien hitauden vuoksi kalliiksi tulevaa aikaveloituslaskutusta osittain korjaava "kolmen tunnin yhteys" -maksukäytäntöhän ei ole mahdollinen muiden ISP-palveluntarjoajien verkkoyhteyksille, mikä kyläläisten mielestä merkitsee monopolistista kilpailutilannetta.

Vähikkälän puhelinkeskusta ei ole vielä liitetty kansalliseen Internet-runkoverkkoon. Helistön mukaan Sonera ei halua investoida väistyviin tekniikoihin, vaan uskoo ainoastaan valokuituyhteyksien takaavan riittävän siirtokapasiteetin ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen. Tämän hetken modeeminopeudet yli kaksinkertaistanut ISDN-tekniikkakin on "käytännössä jo kuollut".

Helistö lupasi, että jossakin vaiheessa kyllä Vähikkäläkin liitetään Soneran toimesta valtakunnan verkkoon nopeat ADSL-yhteydet mahdollistavalla tavalla. Tapahtuuko tämä tällä vai ensi vuosikymmenellä, sitä Helistö ei kuitenkaan halunnut tai osannut sanoa.

Laki velvoittaa kuitenkin siihen, että mikäli kyläyhdistys saa omatoimisesti puhelinkeskuksensa liitetyksi valtakunnalliseen laajakaistaverkkoon, Sonera on velvollinen sallimaan nykyisten puhelinkaapeleiden käytön myös ADSL-modeemiyhteyksien luomiseen.

ADSL vai valokuituverkko?

Kauko Sirén RS-Solutions-yhtiöstä kertoi nopeiden nettiyhteyksien erilaisista toteuttamistavoista. Lähes ensimmäisenä ammuttiin alas satelliittiyhteys, joka edellyttäisi yli tuhannen euron lautasantennilaitteiston hankkimista joka kiinteistöön ja lisäksi tavallista modeemi- tai GPRS-liittymää, joilla ns. paluukanava eli liikenne verkkoon päin joudutaan hoitamaan. Toisin sanoen kuukausimaksua jouduttaisiin käytännössä maksamaan kahdesta eri tyyppisestä liittymästä yhtä aikaa.

— Kyläverkkohankkeen kallein osa on alueen liittäminen johonkin maan noin 20:stä runkoverkkopisteestä, Sirén kertoi. — Investointi on 10.000 euron suuruusluokkaa riippuen siitä, voidaanko se toteuttaa valokuitukaapelilla tai langattomalla radiolinkillä lähimmästä kohteesta, jossa valokuituun liittyminen olisi mahdollista.

— Kylän sisällä olisi sitten käytettävissä useita eri tekniikoita. Vähikkälän mäkisyys estänee käytännössä yhteen tai muutamaan antennimastoon perustuvan langattoman verkon käytön. Nykyisin sallituilla tehoilla langaton yhteys onnistuisi jopa neljän kilometrin etäisyydelle, mutta lähetysantenniin on oltava suora näköyhteys.

Tehokkaimman ja kapasiteetiltaan varmasti riittävän verkon aikaansaamiseksi olisi vedettävä valokuitu jokaiselle käyttäjälle asti joko maa- tai ilmajohtona. Vaikka itse kaapeli maksaa alle euron metriltä, kokonaisurakan hinta muodostuu kuitenkin niin korkeaksi, että pelkästään osuuskuntapohjalta ilman julkista rahoitusta sitä ei voitaisi ajatellakaan.

Niinpä ykkösvaihtoehdoksi jäi kustannusarvion pyytäminen runkoverkkoyhteyden saamisesta kylän puhelinkeskukseen ja sinne tarvittavasta laitteistosta ADSL-modeemiyhteyden jakamiseen olemassa olevan puhelinverkon välityksellä.

ADSL-tekniikkakin on välivaiheen ratkaisu. Käytännössä se on vain jatkuvasti päällä oleva modeemiyhteys, joka on hinnoiteltu rajattoman käyttöoikeuden tarjoavaksi pelkällä kuukausimaksulla. Kuparikaapelin välityskyvyn rajallisuuden vuoksi jossakin vaiheessa tulevat vastaan kapasiteettiongelmat, vaikka tällä hetkellä tarjotut modeemitekniikkaan verrattuna 10—20-kertaiset nopeudet nyt tuntuvat vähintäänkin riittäviltä.

EU-rahoitusta olisi saatava

Kunnanjohtaja Pekka Harju korosti, että kunnan mahdollisuudet osallistua tämänkaltaisen alueellisen hankkeen rahoitukseen ovat heikot: — Tämä kohde joutuu kilpailemaan muiden verovaroilla kustannettavien, asukkaiden viihtyvyyteen liittyvien hankkeiden kanssa, ja esitettyjen lukujen valossa se hyödyttäisi vain prosentin kymmenesosaa kunnan asukkaista.

Kannattanee kuitenkin selvittää muut mahdolliset rahoituskanavat. Äskettäin Kontiolahdella avattu langaton kyläverkko sai 28.000 euron kustannusarviostaan yli kaksi kolmannesta "Brysselin rahaa", ja Halsualla avatun valokuituverkon käyttäjät saivat kolme neljännestä liittymiensä hinnasta katetuksi projektiavustuksilla.

Väljämän väki kokoontuu uudelleen budjettipalaveriin heti, kun ensimmäinen konkreettinen tarjous ADSL-verkosta on saatu.

 

Uutinen on julkaistu Janakkalan—Rengon Sanomissa 31.3.2004.

Tietotila Oy:n pääsivulle