Vuonna 1987 julkistettu Acorn oli suosittu koulutietokone mm. Isossa-Britanniassa. Kuvan laitteeseen pystyi yhdistämään jopa neljä QuinKey-sormiota (oik. alh.), joiden avulla saattoi kirjoittamisen lisäksi pelata Spooky Manoria — maailman ensimmäistä tietokonepeliä, johon osallistui neljä pelaajaa yhtä aikaa. Vaikka laitteelle käännettiin myös mm. Atarin ja Amigan pelejä, Suomessa laitetta myytiin 80-luvun lopulla lähinnä yrityskäyttöön. Mutta missä ne kaikki ovat nyt?
Maailman ensimmäinen käyttökelpoinen PDA-laite eli kämmenmikro vuodelta 1985. 5 MHz prosessorin ja 32—128 Kt RAM-muistia sisältävässä laitteessa oli mm. tekstinkäsittelyohjelma sekä kalenteri. Kynän kärjellä tökittävän pienoisnäppäimistön lisäksi laitteessa oli jo Microwriter I:stä tuttu, nopean yhdellä kädellä kirjoittamisen mahdollistava QuinKey-sormio. Valitettavasti aakkosnäppäimistö vei liiaksi tilaa niin, että laitteen näyttö jäi kooltaan riittämättömäksi. Lieneekö näitä tuotu Suomeen, alkuperäisen ison Microwriterin maahantuoja Topdata Oy kun ajautui konkurssiin juuri hieman ennen Agendan markkinoille tuloa?
Se useimmin ensimmäiseksi kämmenmikroksi luultu laite, jossa oli mm. kosketusnäyttö, lähes käyttökelpoiseksi väitetty käsialantunnistusohjelma sekä yhteys pöytäkoneeseen jo vuonna 199?. Newtonista ei kuitenkaan muodostunut myyntimenestystä: kunnollisten kirjoitusominaisuuksien puute aiheutti sen, että vimpaimesta ei tuntunut löytyvän mitään sellaisia ominaisuuksia, joita ei tavallisen taskualmanakan ja lehtiön avulla olisi voitu tehdä helpommin, nopeammin, hauskemmin ja halvemmalla.
Atari-laitteesta olisi aikoinaan voinut tulla kova haastaja Amigalle sekä Apple Macintoshille: vuonna 1989 julkistettuun TT-mallin sai mm. sivuntaitto-ohjelman puolta halvemmalla kuin Macille. Toisin kuitenkin kävi. Mutta minne lienevätkään kaikki Suomeen tuodut Atarit kadonneet?
Commodore Business Machinesin ensimmäinen kaupallisesti menestynyt malli vuodelta 1977 tarjosi tiukan vastuksen samaan aikaan julkistetulle Apple II:lle. Laitteeseen oli saatavana runsas valikoima sekä hupi- että hyötyohjelmia, 70-luvun lopulla suomalaisissakin messutapahtumissa tarjolla oli mm. dieettiohjeita ja astrologisia syntymähoroskooppeja. PET-mallin syrjäytti vasta legendaarinen C64-mikro vuonna 1983.
Vuonna 1982 Apple-yhtiöltä odotettiin maailmanmaineeseen nousseen Apple II -mallin seuraajaa, jota ei vain kuulunut. Kunnes vuonna 1983 esiteltiin hiirikäyttöisellä graafisella kättöliittymällä varustettu Lisa, lajinsa enimmäinen mailmassa. Se oli kuitenkin aivan liian kallis ja hidas, eikä sille uuden käyttöjärjestelmän vuoksi ollut saatavana tarvittavia hyötyohjelmia. Niinpä vasta Lisan riisuttu malli Macintosh pelasti yhtiön konkurssilta. Suomeen laitetta lienee eksynyt vain muutama kappale?
Toinen Apple-yhtiön perustajista, Steve Jobs perusti uuden yhtiön valmistaakseen kehittyneempää, graafisella käyttöjärjestelmällä varustettua unix-mikroa, joka sai nimen Next. Laite ei kuitenkaan menestynyt odotetusti, ja vuonna 1996 Apple osti Nextin konkurssipesän hyödyntääkseen sen tekemää käyttöjärjestelmää, jonka uusin versio nyt tunnetaan nimellä Mac OS X.
Löytyneekö Suomesta yhtään Next-konetta?
Vuonna 1082 Isossa-Britanniassa markkinoille tullut Sinclair ZX Spectrum, jota myytiin kotimaassaan jopa enemmän kuin maineikasta Commodore 64:ää. Laite saavutti jonkin verran suosiota myös Suomessa, mutta ensimmäistäjkään kappaletta ei toistaiseksi ole saatu tietokonemuseon kokoelmiin.
Ensimmäinen 32-bittinen kotimikro vuodelta 1984 oli aikaansa edellä, ja sitä lienee valmistettu noin 150.000 kappaletta. Mutta minne ovat kadonneet kaikki Suomessa myydyt laitteet?
1980-luvun puolivälissä Suomessakin suunniteltiin ns. Videotex-päätepalveluja keskuskoneyhteyksien saattamiseksi käyttäjille puhelinverkon välityksellä Iso-Britannian Prestelin ja Saksan Bildschirmtextin malliin. Näistä järjestelmistä ainoastaan ranskalainen Minitel menestyi.
Videotex-päätelaitteita valmisti Suomessa ainakin Salora. Yksi sellainenkin pitäisi saada museoon näytteeksi eräästä epäonnistuneesta etäyhteyskokeilusta.
PÄIVITYS KESÄKUUSSA 2012: Osa yllä mainituista laitteista on jo mukana näyttelyssämme: vain Acorn, Agenda, Lisa, Newton ja Next puuttuvat edellen — jos omistat jonkin näistä, vaihdan sellaisen johonkin muuhun vähintään yhtä harvinaiseen, joita museossa on useampia kappaleita!
Tietokonemuseon perustamistiedote vuodelta 1996
Linkki Tietotila Oy:n pääsivulle
Sähköpostia Tietokonemuseolle
Kävijämäärälaskuri