Helsingin Sanomat kertoi koko kansalle samat asiat, jotka mm. asioita internetistä seuranneet atk-ammattilaiset melko tarkkaan tiesivät jo kolme vuotta aikaisemmin, lauantaina 9. syyskuuta 2006 (sivulla B11) tähän tapaan:
Jyri Raivio
HELSINGIN SANOMAT
Kalifornian osavaltion pääsyyttäjä Bill Locklyer on ilmoittanut käynnistävänsä rikostutkinnan Piilaakson arvostetuimpiin yrityksiin kuuluvan yrityksen Hewlett-Packardin (HP) urkintajupakasta.
HP:n hallituksen puheenjohtaja palkkasi ulkopuolisen alihankkijan selvittämään yhtiön hallituksesta tapahtuneita tietovuotoja. Alihankkija hoiti tehtävänsä muun muassa urkkimalla hallituksen jäsenten ja ainakin yhdeksän toimittajan puhelimen teletunnistetietoja laittomaksi epäillyllä tavalla.
Vuotaja löytyikin. Hän oli 20 vuotta hallituksessa istunut George Keyworth, joka on uutistoimistotietojen mukaan kieltäytynyt eroamasta pyynnöistä huolimatta.
Epäilyt viestintäsalaisuuden rikkomisesta saattavat kuitenkin johtaa vakaviin seurauksiin ainakin urkintaoperaation käynnistäjälle, HP:n hallituksen puheenjohtajalle Patricia Dunnille.
Koko skandaali muistuttaa hämmästyttävällä tavalla muutaman vuoden takaisia tapahtumia kaukaisessa Suomessa, jossa teleyhtiö Sonera syyllistyi vastaavanlaiseen, laittomaksi osoittautuneeseen urkintaan. Se kohdistui kymmeniin ihmisiin yhtiön sisä- ja ulkopuolella. Joukkoon kuului myös muutamia yhtiötä seuranneita toimittajia.
Suurin ero on ilmeisesti se, että Sonera operaattorina hankki teletunnistetietoja itse, kun taas HP:n tapauksessa käytettiin ulkopuolista alihankkijaa.
Yhtäläisyydet saattavat tulla esiin myös HP:n hallituksessa, jolle urkinta varmasti on hyvin tärkeä asia. Hallitukseen on nimittäin tästä vuodesta lähtien kuulunut suomalainen jäsen, Nokian verkkoyksikön entinen johtaja Sari Baldauf. Hänen mukaansa yksittäiset hallituksen jäsenet eivät kommentoi jupakkaa.
Dunn palkkasi amerikkalaisviestinten mukaan viime tammikuussa ulkopuolisen tutkintayrityksen selvittämään hallituksen tietovuotoja. Yrityksen edelleen värväämän alihankkijan työntekijät kääntyivät teleyhtiö AT&T:n puoleen, esiintyivät HP:n hallituksen jäseninä ja pyysivät teletunnistetietoja.
AT&T ei ilmeisesti vaivautunut tarkistamaan asiaa, vaan antoi pyydetyt tiedot. Teleyhtiö on nyt hyvin närkästynyt ja esiintyy jupakan tutkinnassa asianosaisena.
”Toiminta on ollut rikollista”, Kalifornian pääsyyttäjä Lockyer sanoin The New York Times –sanomalehden haastattelussa.
Lehtikin on tavallaan asianomistaja, koska yksi urkinnan kohteeksi joutuneista toimittajista on sen leivissä. Toistaiseksi ei Lockyerin mukaan kuitenkaan ole selvää, keitä ja millä rikosnimikkeillä asiassa tullaan syyttämään.
HP:n mukaan Dunn oli toiminut hyvässä uskossa tietämättä, millä tavoin hänen pyytämänsä tiedot oli hankittu. Monet ulkopuoliset asiantuntijat ovat kuitenkin epäilleet tätä. Myös hallituksen sisällä ilmeisesti eläteltiin vakavia epäilyksiä.
Suuri yritysten riskirahoittaja Tom Perkins erosi hallituksesta toukokuussa vastalauseeksi tavalle, jolla vuotoa oli tutkittu."
Tuomo Pietiläinen
HELSINGIN SANOMAT
Teleoperaattori Soneran johdon epäluulot ja toimet 1998—2001 toivat teleurkinnan otsikoihin Suomessa.
Poliisi tutki epäilyjä yli vuoden, ja keväällä 2005 oli johtopäätösten aika. Tulos: Oikeus tuomitsi viisi Soneran entistä johtajaa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin törkeistä viestintäsalaisuuden loukkauksista.
Tuomittujen joukossa oli entinen Soneran toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander.
Tekoja pidettiin törkeinä, koska teleoperaattoreilla on erityinen salassapitovelvollisuus puhelinyhteyksistä. Sonera ei tarvinnut ulkopuolisia turvallisuuskonsultteja, vaan se kaivoi omista kännykkäpuhelujen rekistereistään tiedot puhelinnumeroista, soittoajoista ja kännykän sijainnista soittohetkellä.
Soneran turvallisuusjohto yritti selvittää muun muassa, mistä Helsingin Sanomat sai tietoja uutisiinsa. Teleurkinnan kohteena oli kaksi lehden taloustoimittajaa.
Lisäksi Soneran turvallisuusosasto kävi läpi yhtiön hallituksen jäsenten puheluja, joista löytyi jälkiä yhteyksistä Nelosen Uutisten toimittajaan.
Sonera yritti selvittää myös Soneran hallituksen jäsenten ja johtajien välistä yhteydenpitoa ja jopa yhden asiakkaan kolmiodraamaa. Helsingin poliisiakin avitettiin ilotytön murhatutkimuksissa.
Soneran epävirallista urkinta-apua saivat myös suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi.
Sonera kaivoi keskusrikospoliisille omista järjestelmistään entisen pääministerin Paavo Lipposen ja hänen autonkuljettajansa matkapuhelimien teletunnistetietoja, koska niistä oli soitettu törkeästä talousrikoksista epäillylle.
Teleurkinnan suoranaisena kohteena oli noin 80 ihmistä. Sonera sai kuitenkin välillisesti tietoa tuhansien ihmisten vietinnästä, kun seuratuista kännyköistä oltiin yhteydessä näihin ihmisiin.
Tuomitut ja syyttäjä valittivat Helsingin käräjäoikeuden päätöksistä hovioikeuteen. Hovioikeuden päätös Soneran teleurkinnasta on odotettavissa vuoden lopulla."
Tietotila Oy:n pääsivulle